Itse päätät lähdetkö koulukotiin, vankilaan, mielisairaalaan tai hautausmaalle – vai kaikkiin peräjälkeen, tässä järjestyksessä

Tämä on juuri näin, valitettavasti. En näe yhteiskunnan edistyneen merkittävästi, jos yleismaailmallisten ihmisoikeuksien kanssa kasvaneista, heidän lapsistaan tai lastensa lapsista on tullut harhaisen haavoittumattomuuskuvitelmaisia. Kyllä sitä kontrollanttia leikkivät tänään niin vanhat kuin nuoretkin – yhtäläisesti.

Etuoikeutettujen lapsista taisi sitten tulla haavoittumattomia

(Kuva: Jari Kähkönen)

Siis mitä minä taas oikein luin? Alaikäisoletetut ovat mopoilleet; aikuisoletettu on väitetysti seurannut autolla, yrittänyt kiilata, hallussa vihjataan olleen kirves JA TÄSTÄ SOMETETAAN. Muka varoittaakseen muita – justjoo – tuota nyt ei uskone asianomainen itsekään.

Itsensä pettämisestä ja vakioriesoista – pidä puolesi, turvallisuustyöntekijä!

(Kuva: Jari Kähkönen)

Tampereella oli se puukotuksen yritys, jonka johdosta ajattelin seuraavan. Turvallisuustyö on päätöksentekoa. Jos sen tekijältä ei tule räväkkää tästä poikki ja eripäälleen -reaktiota, ollaan joko eksyksissä tai väärällä uralla. Kaikkea ei saa loputtomasti anteeksi mahdollisella kokemattomuudellaan.

Sylkykuppius ja arvostamattomuus ovat teatteria

(Kuva: Jari Kähkönen)

Joensuun Voimatien Prisma-keskuksen Telia-kaupan kilikali tai keskusteluvälieni olemattomuus turvallisuusalan etablissemangin kanssa ovat erittäin epäkiinnostavia aiheita, mutta sivuan nyt  niitä yleisen edun takia. Miksi poliisin määrärahat eivät riitä ja vastuuta työnnetään yksityisille turvallisuuspalveluille?

Reaktiot jakautuvat nauruun, sääliin ja häpeään; enkä välitä siitä vähääkään

(Kuva: Jari Kähkönen)

Välillä ei yksinkertaisesti ota uskoakseen kanssaihmisten reaktioita ja toimintaa. Luulevatko ne minua kuurosokeaksi tai täyttä ymmärrystä vailla olevaksi? No, ihan sama, koska olen mitä olen; ja jos joku ei ymmärrä tai hyväksy, se on hänen ongelmansa. Pysy etäällä sekä pidä suusi kiinni, muuta neuvoa ei ole.

Ei huumeidenkäyttöä voi normalisoida – siispä suu auki todellisista ongelmista!

(Kuva: Jari Kähkönen)

Julkinen palvelu koettaa pysyä relevanttina eikä ujostele yhtään sen tehdessään. Sunnuntaina etusivun ylösnostona oli kummallinen Yle Uutiset Rec, jonka aihe oli olevinaan huumeiden käytön rangaistavuuden ongelmallisuus erityisesti kyseenalaisen syntyhistoriansa valossa.

Ihminen on ihmiselle [sinun sanasi tähän]

(Kuva: Jari Kähkönen) Pidä reppu käsillä,
jos laumasi alkaa tympäistä. Vaihda mai-
semaa. 

Altistuin lineaaritelkkarin luonto-ohjelmalle, kun vierailin muuan kodissa. Opin, että suurten petolintujen poikaset harjoittavat kainismia, joka tarkoittaa itseään vahvemmaksi luulevan surmaavan heikompansa – saadakseen enemmän ruokaa. Ajatus ei ole täysin poissuljettu ihmistenkään kesken. Ei yhäkään.

Graffitintorjunta

(Kuva: Jari Kähkönen)

Lähdetään liikkeelle perusteista, kuten aina turvallisuustyössä; valvottua ja hallittua paikkaa ei jatkuvasti ilkivaltaisesti sotketa. Sitä taisi yrittää myös persujen "työmies" Putkonen, joka pieraisi puhelimeen puoluekokouksessa; sekoitti turvallisuusselvityksen henkilöllisyyden toteamiseen.

Riittääkö syntipukki/olkiukko vai muuttuuko järjestelmä?

(Kuva: Jari Kähkönen) Fantasiana DDR:n poliisin hihamerkki Jugoslavian ilmavoimien
pilotin kypäräkassin kyljessäkin on ok. Mutta älä väärennä historiaa äläkä hallusinoi.

Entinen konstaapeli Derek Chauvin sai Minneapolisissa 22 vuotta vankeutta George Floydin surmaamisesta. Syystäkin; hän, jonka olisi tullut johtajuudellaan estää tragedia, oli itse sen suurin aiheuttaja, polvi uhrin niskassa. Bloggaan nyt kysyäkseni, että mikä oikeasti muuttuu vai syntipukkiako yksin kaivattiinkin?

Ja nytkö muka Suomen julkinen tila paremmakseen puhdistuu?

(Kuva: Jari Kähkönen)

Anteeksi vaan; en ota tosissani suomalaisten valtavirran poliitikkojen pitkänaamaisen totista puhetta Yhdysvaltain Washington D.C:n tapahtumista. Nytkö Suomen julkinen tila puhdistuu vihasta, nationalismista, rasismista, populismista, valehtelusta ja omaneduntavoittelusta? Älkää naurattako.

Minkäsortin vallankumouksellinen sitä tuli oltua

(Kuva: Jari Kähkönen) Joko ne nykyään sanoisivat
tälläistä toimintamallia mobiilijournalismiksi,
vaikka minä olin tehnyt samaa jo kymmenen
vuotta sitten ihan ilman nimikkeitäkin?

Pysähdyin iltakävelylläni merkitäkseni muistivihkoon lähtökohdan; en vain pystynyt vastustamaan tämän maailman nokkimisjärjestystä. Oikeasti en siis tainnut tulla olleeksi minkäänsortin vallankumouksellinen; turha ulista nokkaansaamisesta, kun itse haastoivat kanssani riitaa ja saivatkin sitä.

Eivät he ole ihmistä kummempia

(Kuva: Jari Kähkönen)

Menin markettiin ruokaostoksille; päälläni oli huonon valmistajan vanhanmallinen pilottitakki, joka ei varmasti ole jakotavaraa missään. Siitä huolimatta nuorisohenkilö toljotti minua; pyöritti päätään vasemmalle-oikealle-vasemmalle. Kakarahan kyttäsi, että onko rinnassa virkamerkki tai muu tunnus!

Sano työttömyysturvamallisi, ja minä sanon mikä ihanneyhteiskuntasi on

(Kuva: Jari Kähkönen) Miten hyvinvointivaltiossa voi olla kerjäläisiä?

Eivät Kokoomus ja Elinkeinoelämän keskusliitto vietä hippien rakkauden kesää kannabista pössytellen, teemalla ”Kaikkea hyvää kaikille”. Väitetty työttömyysturvan ansiopäivärahan yleiskattavuus on tarkoituksellinen järjestelmänmuutoksen peliliike, joka yritetään tehdä ruman omavaltaisesti.

Halukkaat lukkarit kuvittelevat kaiketi olevansa isänmaan asialla

(Kuva: Jari Kähkönen) Vanhan holvin varjossa on yhä vartiokoppi, vaikka portti on
romutettu ja vartijat poistuneet jo "uudelta alaportiltakin" hyvän aikaa sitten.

Vähän vaille vuosi sitten kirjoitin tämän tekstin, joka piti äsken nostaa ylös linkattaessa edelliseen blogiin. Mielessä raksutti, että mistä tuo kaiketi Poliisiammattikorkeakoulun kouluttajakoulutuksen ylikonstaapeli väitetyt tietonsa sai. Samat sanat tulivat näet vastaan tässä kirjassa.

Poliisista keskustelemisen vaikeus hybridivaikuttamisongelmana

(Kuva: Jari Kähkönen) Poliisista keskusteleminen on vaikeaa asioiden monimut-
kaisuuden vuoksi; juuri siksi siitä onkin tullut nyt hybridivaikuttamisen ongelma.

Alan pakinoimaan oletuksesta, että on neljää perustyyppiä ihmisiä: poliisit, poliisiin myönteisesti suhtautuvat, poliisia vihaavat ja ne ketkä eivät ota kantaa. Tyyppien rajapinnat ovat vaikeita sekä koeteltuja, koska joko siellä käytetään valtaa tai sitten paljastuu käsittämätön vaikeus hyväksyä toisen yksilöllisyys ja ihmisarvo.

Eiei, älkää minua viekö!

Kiitos otsikosta, Ruben Östlund. Sen hän lahjoitti minulle oltuaan Anna Hedenmon haastateltavana SVT:n Min sanning -ohjelmassa, jossa kertoi elokuvansa The Squaren päivällisperformanssikohtauksen ideasta juuri noilla sanoilla. Osui ja upposi. Tarpeeksi pahassa paikassa inhimillisyys katoaa sekä taannumme laumaeläimiksi.

Antakaa kun miekin huuan, mieki oon somessa

Vain melkolailla pihallaoleva yksilö voi enää kuvitella älyttävänsä toisen viemään lukemansa lehden takaisin kirjaston telineeseen; kysyy mukaovelasti:"Tarviitsie tätä?" Johan olisi maailma mallillaan, jos en jo päälle neljäkymppisenä sitä tajuaisi; vastaan viileästi:"En juuri nyt." Sitten jatkoin toimintaani siitä mihin jäin.

Ihmisarvokeskeisen ja antiautoritaarisen yhteiskunnan puolesta

Kanssaihmisensä selittäminen itseään vähemmän arvokkaaksi on joka hetki vain kahden ajatuksen päässä. Kun se tapahtuu, ihminen ei yksinkertaisesti malta olla sortamatta ”huonompaansa”. Se on ihmisen todellinen luonto.

Ei pane eikä synny – sopeudu jos pystyt!

Ihmiset eivät enää Suomessa tutustu ja tapaile toisiaan tavoitteenaan parisuhde. Parisuhdemarkkinat, jos sellaisista voi naama vakavana puhua, ovat tänään täynnä nyrjähtäneitä, sairaalloisen ylipainoisia, kirje- tai muun kaverin kaipuisia ja maailmanmenon paripuoliksi tekemiä huonoja sattumia matkatavaroineen.