Kaksinaamaiset ”ystäväni”, jotka tervehtivät vaikka väkisin tai alkavat jopa seurata

(Kuva: Jari Kähkönen) Havainnekuva tyypillisestä täkäläisestä järvisestä hiekkauima-
rannasta, jolla tässä kirjoituksessa käsitellyt asiat eivät tapahtuneet. Vaikka toisaalta;
jos alaikäisen juhlapyhä- ja teemapäiväkännäyksen katselu huvittaisi, eiköhän sitä
tiettyinä kellonaikoina tuoltakin löytyisi. Ei huvita. Sellaista olen nähnyt tässä elä-
mässä aivan tarpeeksi.

Olinpa kerran kävelyllä ilta-aikaan muuan työstä vapaan päivän päätteeksi. Näin yksinään autiossa paikassa seistätoljottavan nuoren jo kymmeniin metreihin. Hieman myöhemmin ohitin pallopelaavan kolmikon, joista yksi alkoi morjestella – neljästi se jaksoi yrittää, vaikken vastannut kertaakaan. En edes katsonut päin.

Onneksi ei käynyt pahemmin

Luin YLE:n netistä rikos- ja oikeustoimittaja Tuomas Rimpiläisen jutun Krista Kiurun pahoinpitelystä epäillyn miehen rikostaustasta. Mukana oli myös video Espoon Niittykummun metroaseman yksintyöskentelevän järjestyksenvalvojaoletetun koettelemuksista työssään.

Miltä maksavan ja palveltavan asiakkaan halveksunta tuntuu niskassa?

Tiesittekö Avarnin toimitusjohtaja Niclas Saclénin avoimesta kirjeestä? Onhan tämä tietysti turvafirmalta ennennäkemättömyys ja uutuus. Mutta voi Niclas; muualla vastaavaa on luvannut joka ainoa yllättynyt, järkyttynyt tai suorastaan pelästynytkin toimari sitten niistä ajoista kuin sellaisia on ollutkaan.

Aikuiselta edellytetään seuraustietoisuutta sekä harkintakykyä

(Kuva: Jari Kähkönen) Kuva ei esitä sitä erityistä sotkemistapausta,
johon bloggatessani viittaan.

Siis; sinun harkintakykysi – aikuisena – suo kännykkäkuvata ja julkaista Facen Puskiksessa sotkemista, vaikka se on tekstiä ja vielä kohtalaisen hävytöntäkin sellaista. Seuraavat postaajat alkavat vihjailla-haukkua toinen toistaan, sekä rändömi omaisuuden omistajatahon henksu selittää jotain poliisista.

Oven ei pidä aueta liian helposti keskellä yötä ovikelloa soittavalle

(Kuva: Jari Kähkönen)

Ovikellon soittaminen keksityllä asialla, ylisosiaalisuuttaan, ymmärtämättömyyttään, sairauttaan, päihderiippuvuuttaan tai piloillaan ärsyttää; mutta, samalla pitää muistaa sen olevan pulmista pienimmästä päästä. Ovelle voi näet tulla kuka tahansa ja mielessään aivan mitä tahansa. Etenkin yöllä.

Te sen päätätte, mitä täällä tapahtuu tai ei tapahdu

Lähimenneessä minulla on ollut lukuisia kertoja aihetta moittia pohjoiskarjalaisia tietämättömyydestä, vähättelystä, vahingonilosta, arvailusta ja feikistä nostalgiasta, kun puheena ovat olleet rikokset tai järjestyshäiriöt. Mutta osataanhan täällä näemmä toimia oikeinkin, jos vain halutaan. Te sen päätätte.

Tämä piha on varattu...vai miten se nyt oikein menikään?

Johan minä kauan sitten pääkaupunkiseudulla näin päiväkotien portinpielissä kylttejä, joiden alueen käyttövarausajan toivottiin kai ohjaavan nukkujat ja säpisijät matkaansa ennen päivännousua. Mutta nyt täkäläiset vuoropäiväkodit alkavat suoda säännöllisen leikkitunnin pihoissaan.

Vai haluaisit sinä tietää, että kenen kanssa riitelen

(Kuva: Jari Kähkönen) Tämä kuva tuli tehtyä ihan silkkaa piruuttaan, kun ostin
markkinoilla hengähdystaukoa pitäneeltä helppoheikiltä vain kuution muistilappuja
ja konttorikirjan; kokonaista muovikassillista paperitavaraa en olisi tarvinnutkaan.

Tässähän muistuu suorastaan mieleen Politiikka-Suomen Stubb-haastattelu, jossa nimeltämainittu sanoi, ettei enää ala kansanedustajaksi tai ministeriksi Suomessa. Että on mulkvisteja, joita hän ei enää koskaan halua lähelleen. Näin ajattelen itsekin turhanuteliaista riidanetsijöistä – olivatpa mitä sorttia hyvänsä.

Älkää, hyvät ihmiset

Otetaanpa vaihtelun vuoksi käsittelyyn paikallinen pikkurikollisuus ja häiriökäyttäytyminen; siinä ajankohtaisiksi ovat nousseet nurkissanuohoutuminen, pikkuvarkaudet, tupakantumpit sekä huutelu. Älkää, hyvät ihmiset; juoruilko, osoitelko sormella ja reagoiko harkitsemattomasti.

Tahattomasta eskalaatiosta

(Kuva: Jari Kähkönen) Nyt tekniikka haittaa
vuorovaikutusta, koska sen on tarkoituskin.

Luin Facessa Aron sisarusparin lehtihaastattelujen ylösnoston, josta mieleeni johtui otsikon teema; tavallaan jatkan tästä postauksesta noin puolen vuoden takaa. Siinähän siis käytiin julkista nokkapokkaa, jos vaikka sittenkin etäisesti ja suomalaisiin oloihin sopeutetulla mietoudella. Mitä jos ”se tekee liikkeensä”?