Vanhat vitsit täyden rahan edestä – hävyttömyyttä vai kuolemattomuudenosoitusko?

(Kuva: Meta, Threads ja Ville Siikanen.)  Kuvakaappaus arvostelutarkoitukseen. Korostus minun.

Joskus muinoin Vanhusbookissa tulin lohkaisseeksi muuan viestinnäntuntijan seinällä Amerikan koottujen hullujen talviurheilupäivistä, jottei turvallinen ampuminen rakennetussa ympäristössä ole ihan yksinkertaista. Sen tietävät niin minkätähdenkonstaapeli kuin ylimmäisen välivällyn kiristyksenvalvojakin.

Saaga polkupyörän istuimesta

(Kuva: Jari Kähkönen)

Kontiolahden liike- ja palvelutalo sijaitsee Keskuskatu 21:ssä. Takapihallaan on myös niin kutsuttu linja-autoasema, joka on tätänykyä kyllä enemmänkin pelkkä JoJo:n pysäkki. Tässä iltana eräänä huomasin siellä maassa makaavan satulan, joka ei kuitenkaan puuttunut yhdestäkään paikkaolevasta ajokista.

Vailla päätä tai häntää oleva keskustelu empatiasta ja lastenkasvatuksesta

Tätä R-kioskia ei enää ole olemassakaan, mutta jossain vaiheessa sen
kylmäkaapit piti pitää lukossa ja ne avattiin kassan takaa kaukosää-
timellä. Helsingissä.

Hahahhaa. Kyllä vanhaa miestä naurattaa, kun Itä-Suomen poliisilaitos sometti kolmesta teini-ikäisten punnaripokasta, mikä nousi keskustelunaiheeksi myös kylämme puskiksessa. Sitä minä tässä bloggaan, että kun postaaminen oli taas vaihteeksi ei-mihinkään-johtamatonta eli vailla päätä tai häntää.

Turha uteliaisuus johtaa välinpitämättömien ventovieraiden viihteeksi ja ajankuluksi

Valtionradion aluetoimituksen keskinkertainen sahuri yritti olla ovela värittäessään juttuaan; tehdä siitä kiinnostavan. Voivoi. En välitä tietää, että mikä maisteri tuokin oikein oli, mutta klikinkalastelussaan hän lähinnä ruokki turhaa uteliaisuutta ja aiheutti hedelmätöntä arvailutyyppistä keskustelua.

Kun yht'äkkiä kaikki ovat "toimittajia"

Linnean Artemis Wiiikin( Tiina) ja Junes Lokkan matka Parisiin meni loistavasti. He vetivät kännin ja joutuivat tappelun metrossa.
Kunnon haittamaahanmuuto meno. pic.twitter.com/AIGLQxXzEY

— Dmitry Gurbanov (@Dimmu141) April 25, 2022

Vanha poliisivitsi kertoo 1960-luvulla putkalla nauretun, kun jokatoinen tuotu sanoi sisäänkirjaamisessa olevansa ammatiltaan taiteilija kuten esimerkiksi muusikko. Tänään naurettaneen, koska yhtä usea on joko toimittaja tai poliitikko. Jos taas sanoisi influensseri; luulisivatkohan ne, että se on joku tauti?

Urbanisoituvan maailman liikaempatia

Voivoi. Olenpa minä asumassa merkillisessä pussinperässä erinomaisen typerien sekä sopeutumattomien ihmisten keskellä. Nämä karjalaiset ihan oikeasti luulevat vielä tänä päivänäkin tuntevansa kaikki ympäristönsä ihmiset, sekä tietävänsä heidän asiansa. Ei ole mennyt noin enää vuosikymmeniin, höpsöliinit.