Äksyily, virnuilu, skimmaus ja kuusi mappia jossain Säpon hyllyssä

Siinä piirissä arkipäivän yövuorot kestivät aamuisin ylettömän pitkään, koska piti istua pääosin tyhjänpanttina muuan valvomoksi kutsutun respatiskin takana. Konfliktinpyrkyäkin ilmeni toisinaan; joku ei kai sitten kokenut saavansa aivan heti täyttä huomiotani ihan katsekontaktin kera.

Pitelehän nenästäsi kiinni, kun somerahvaalta pääsee jupakan päätteeksi pieru

(Kuva: Jari Kähkönen) Että olen sitten tälläisenkin kuvan joskus tehnyt.

Kyllä jupakkaa pukkasi, kun jopa peräkylän lehtien yhteistoimitus Uutissuomalainen uutisoi Karjalaisessa – Iltalehden uutisoineen – vakavasta väärinkäytöksestä yleisen edun mukaisesti. Oho. Eiku. Miksi yhdeksänvuotiaasta, muovikassista ja vartijasta Lidlissä piti ikinä tehdä ainoatakaan juttua?

Eihän oppilaiden kouluajan ulkopuolinen valvonta heille kuulu

Olen saanut Karjalaisen Sykkeestä kuulla ja Pielisjokiseudusta lukea, että Kylmäojan koululla on ilkivaltaongelma, joka osin ulottuu myös vapaa-aikatoimen vastuualueella oleviin liikuntatiloihin samassa kiinteistössä. Kerron seuraavassa oman näkemykseni niin siitä miksi näin kävi kuin mitä asialle tulisi tehdäkin.

Minulle te nyt olette lähinnä pieni näkö- ja kuulohaitta

Olin kirjaston omatoimiajalla lehtiä lukemassa. Sisään kirjautuessani huomasin, että insinöörit ovat iskeneet – yrittävät valoja tutkille, jos vaikka selektiivisestikin, – mutta kyllä se on silti ihan paska ajatus. Sellaista sattuu julkisissa palveluissa, kun on rahasta niukkaa ja moraalinen paniikki pakottaa.

Jos jo asekin pitää tuoda mukanaan – hyväksy, ettei p-firma ole enää sinun armeijasi

Suomen vakinaista armeijaa esittävä – p-kirjaimella alkavalla markkinointinimellä itseään kutsuva – ahne organisaatio tai suorastaan machiavellimäinen juonittelija on tehnyt uuden ennätyksen varusteiden maksattamisessa väitetysti asevelvollisilla. Hyväksykää jo, ettei mokomakin ole enää teidän armeijanne.

Manipulaatio

Katselin Kulttuuricocktail Liveä televisiosta, minkä aiheena oli tekoäly; inspiroiduin siitä – melko epämukavien muistojen kera – ihmisten välisestä vallankäytöstä. Se on juuri niin, että ”aikuisella” on  valtaa ”lapseen”. Sekä olihan Sykkeen aamussa haastatellulla Riina Paasosellakin annettavaa ajatustyöhön.

Mistä todellisuudessa puhut – tai vaikenet, – kun puhut yksinäisyydestä?

(Kuva: Jari Kähkönen) Kuvan ja tekstin välinen keskinäinen asiayhteys on joko sattumanvarainen tai täysin tahaton.

Yksinäisyys aiheena on loppuunsahattu tympeys, – mutta antaa mennä, – kun kerran Karjalaisen nettiin ilmaantui maakunnan spärräpiirin puheenjohtajan Sykkeen aamun haastattelusta tehty audio. Ja jäihän lukutaidon rapautumispääkirjoituksestakin käteen sentään ajatus leirinuotiotarinoinnista.

Ohimennen

Iltakävelin; tähtäsin kirjastoon lukemaan lehdet. Lähdin liikkeelle taukopaikalta; pakkanen oli kiristymään päin, tuuli hieman, mutta sitä tuskin edes huomasi. Havaitsin poikakolmikon kulkemassa marketilta etuoikealla horisontissa; kahdella oli energiajuomatölkit käsissä, kolmas kiipesi lumikasan päälle.

Kyllä tämä oli teidän oman vastuuttoman vallankäyttönne seurausta

Koskaan älä aliarvioi journalismin fenomenologista perusluonnetta, – mikä ei ollut ilmiö – se pian moiseksi muuttuu uutisoitaessa. Valtionradion neropatit pudottivat Kontiolahden K-Marketin syrjintäjutun pari vuotta sitten, kun se ei jupakoitunutkaan eli mennyt viraaliksi kuten jonnet sanovat. 

Kontiolahden K-Marketin syrjintäjuttu

En tiennyt, että se oli kulkenut esitutkinnan sekä syyteharkinnan läpi; tullen tänään istutuksi käräjillä suullisessa pääkäsittelyssä. Miksi olisin? Ei minulla ole käyntiä Joensuun oikeus- ja poliisitalolla muuten kuin siellä satunnaisesti – eli ei aina yhtenäkään kertana joka vuosi – asioivana tavallisena kansalaisena.

Aitaamattomat pihat, vartioimattomat talot

Hahhahhaa. Ettepä tienneetkään, että kuuntelen Karjalaista Sykettä välttyäkseni mahdollisimman tehokkaasti talviolympialaisilta. Siispä; aamuuteetä juodessani vastaanotin uutisen Kylmäojan koulun rehtori Satu Huttusen täksi viikoksi kutsuttamasta vanhempien keskustelutilaisuudesta – heh – kouluilkivallasta.

Sanna Marin varoittavana esimerkkinä

(Kuva: Jari Kähkönen) Muinainen Kaivarin kartano eli Työkkäri eli Työtuomioistuin
saa nyt havainnollistaa mitä tarkoitin Presidentinlinnan kaltaisella historiallisella
arvorakennuksella, mikä saattaa yhä toimia valtakunnanpolitiikan pääsarjalaisen
virka-asuntona.

Kun ihminen siirtyy valtakunnanpolitiikan pääsarjasta – ainakin luullakseen –tavikseksi, saattaa osoittautua, jottei exit-suunnitelma ollut joko kunnossa tai edes tosiasiassa olemassaoleva. Se taas on omiaan tekemään hänestä varoittavan esimerkin. Tämän minä ajattelin Sanna Marinin vainoamisjutusta.

Järjestys kauppakeskuksessa säilyy pitämällä

Kiitos Oskari Puhakalle hyvästä keskustelunavauksesta Karjalaisessa 11.2.26. Joensuun keskustan järjestyksenpito on tosiaan yleisesti kehittymätöntä ja kauppakeskukset ovat usein näin syntyvän rujon kuvan rumin kukkanen. Järjestys näet säilyy vain pitämällä.

Ihminen ei – väitetysti – näe, koska hän ei edes tahdo katsoa

Olin aiemmin sitä mieltä, että talvi oli ainoa aika, kun Pohjois-Karjalassa asuminen ei vituta. Sitten seitsemänkympin ja seniliteetin välissä olevat hyvänpäiväntutut sekä ventovieraat kävivät viimeaikoina vaivoiksi pyrkien tarinoimaan niitänäitä. Mihin nuorena sosiaalistui, sitä vanhanakin toistaa.

Ei tämä ole mitään rakettitiedettä; joiltain vain putoaa hanskat heti, jos kaikki ei mene juuri kuten itse haluaa

Se on pikkuhikka, jos ulkona säilytetylle polttomoottoriautolle tulee käynnin tukahduttua blackout. Akun navassa on kosteutta; joko huurre suli tai muualla konetilassa olleen jään peruja ollut vesi kulkeutui siihen moottorin lämmettyä. Turha ihmetellä; hanskat käsiin, avauslenkki esiin ja hoida homma.