Johdettavana olemisen osaaminen – totaalisen maanpuolustuksen kaikki kaikessako?

(Kuva: Jari Kähkönen) Kuvatekstiin on tapana kirjoittaa havainnekuva, jos se ei liity
mitenkään tekstiin, jonka päällä tai seassa on.

Reservin kapteeni, eläkeläinen Sauli Niinistön siteerataan sanoneen Reserviupseerikoulun 105-vuotisjuhlissa oppineensa eniten johtamisesta ollessaan toisten johtamana. Mokomakin oraakkeliviisaus tarkoitti jokaisen tulevan myös osata olla hyvä alainen ja jottei moinen olekaan ihan helppoa.

Elämän tarkoitus

(Kuva: Jari Kähkönen) Vakiintuneen toimituksellisen käytännön mukaisesti kuvan ja tekstin välinen asiayhteys on joko sattumanvarainen tai täysin tahaton.

Olin jo tehnyt muistiinpanoja Karjalaisen yömajajutusta sosiaalisesta syrjäytymisestä, avun vastaanottamishaluttomuudesta ja YLE:ltä Harto Hännisen iskelmäeksotiikkaväitöskirjasta. Pohdinnat tiivistyivät, kun uutiskierrossa alettiin jauhaa työttömien sanktioiden kiristämisestä.

Valtaväestöksi itseään luulleet pärisevät asemanmenetyksen pelosta ja häpeästä

Kyllä taas sai kuulla ääripäistä, jakautuneisuudesta, kohtaamattomuudesta ja keskustelusta kyllikseen Itsenäisyyspäivänä; olin ruokavieraana kodissa, jossa oli lineaaritelkkari auki. Presidentti Niinistö muisteli vielä illalla vastaanoton aluksikin papin kirkossa saarnanneen, jottei pidä asettua toisen yläpuolelle.

Ilmalan laukauksista itsenäisyysviikon paukkuun

(Kuva: Jari Kähkönen) Ei voi saada samaan aikaan sopimusyhteiskunnan
vakautta ja tehdä mitä itseä huvittaa.

Ei Antti Rinne ollut työväenehtoisen maailman puolella, jos se pitää päättää yksin siitä kuinka hän toimi Postin lakossa. ”Ilmalan laukaukset” johtivat koreasti harhaan itse asiasta, millä taas Kokoomus ja Keskusta pelasivat menestyksekkäästi. Viis vakaudesta, yhteiskuntarauhasta tai hallituksen toimintakyvystä.

Osku Pajamäen aatteellinen perunkirjoitus

Jos joku ei osaa, viitsi tai ymmärrä yllä lukemansa, olkoon itse yksinomaisessa vastuussa harhaluuloistaan; tietenkin nimihenkilö elää enkä todellakaan toivo hänelle mitään pahaa. Teemani on se aatteellisuus, joka Pajamäen Ahne sukupolvi ja Perintö vai perintä -kirjoista jää jälkeen.