Ammattilainen arvioi tilanteen ja toimii asianmukaisesti, koska siitä hänelle maksetaan

(Kuva: Jari Kähkönen) Irtaimistovarasto se on tuokin; ei tosin minun.

Kuulen kuinka irtaimistovaraston ovi avautuu, mutta avaaja ei virka sanaakaan eikä astu kynnyksen yli; yht’äkkiä valot sammuvat ja ovi suljetaan hiljaisuuden vallitessa. Hoh-hoh; 46-vuotiaaksi piti elää, jotta opin pelkän valojen sammuttamisenkin voivan olla suoritus, mikä vaatii tekijäksi ammattilaisen.

Sankari paljastui vain ihmiseksi, eli, mitähän sekin nollatoleranssi oikeasti tarkoittaa?

(Kuva: Jari Kähkönen) Se siltasortuma oli sen illan kovin juttu; näin muistelen, kun tätä
kuvaa nyt katselen.

Realityksi kutsuttua mainosta on nähty televisiossa pian parikymmentä vuotta; no, nytpä paljastui totuus. Moniko tekijä meni muuten töihin viranomaiseen, jota muka seurasi? ”Sankareiden” – suorittavan tason duunareiden – parhaimmillaan keskinkertainen hengenlento ei koskaan tehnyt minuun mitään vaikutusta.

Kadonneen tossupiirin metsästys, osa 2

Vitriinit ovat ihan oikeasti lukossa ja kassa avaa ne tarvittaessa
kaukosäätimellä. Koska juoksukaljat tai -siiderit. Ei olla Joensuussa.

Uskomatonta. Oli Prisman murto ja puukotus, sekä nyt löytyi väkivaltainen myymälävaras; tästä huolimatta Joensuun Voimatiellä ei herätä laittamaan asioita kuntoon. Jatketaanpa siis juttua jalkaisin toimivasta vartioinnista, mutta tällä kertaa yön sijasta keskitytään liike- ja päiväaikaiseen toimintaan.

Tilannekuvia, kiusallisuuksia ja uhkia

Kommentoin eilen Rysky Riiheläisen FB-seinällään julkaisemaa Maria Nordinin kuvaa ja jatkan ajatuksiani tässä. Mitä olisi opittava tilannekuvasta, jotta tulevana aikana menestyttäisiin paremmin? Olemme muuten luvalla sanoen aika pahasti takapajulla oikean turvallisuusajattelun ja -menettelyn suhteen.

Yksinäisyydestä, yhdessä elämisestä ja ihmisyydestä

Teini ölähteli kadun toiseltapuolen; se käytti Pohjois-Karjalan puvun eli työpukukankaisia housuja, ja seurana oli kaksi vertaistaan. En vastaa, joten alkoipa sitten nimitellä. "Turpa kiinni, nulikka! Jos se ei pysy kiinni, sinullekin löytyy vielä tästä yhteiskunnasta koppi, minkä oven saa lukkoon", ärjyin. 

Perjantain pikapalat

Heitän tässä pari kommenttia ajankohtaisiin aiheisiin, jotka nousivat äkkiä perjantain uutispäivänä eli Kesärannan jatkokohusta ja Joensuun Prisman puukotuksesta. Molemmat taitavat olla pikapaloja eli pikkujuttuja, mutta sivuavat kuitenkin turvallisuutta kyllin, että haluan sanoa niistä jotain.

Minä, asiantuntija

(Kuva: Jari Kähkönen) Liikaa pohtiva ja vääriä asioita harrastava proletaari tai intellektuaali
vailla keskiluokan asenteita ja koristeita tarvitsee jonkin tavan käsitellä ajatuksiaan.

Näyn kirjoittaneen tuollaisen otsikkoluonnoksen, kun oletettavasti olin juuri katsonut Ronald Reagania käsittelevän dokumenttisarjan avausjakson. Ajattelin reaganismia; muuttuuko jokainen tarina lopulta todeksi, jos sitä muokkaa kyllin hartaasti ja toistaa riittävän usein? Tuskinpa, mutta kokeillaan silti.

Videokommentaari

(Kuva: kuvakaappaus Chosenone/Youtube) Blurrasin kaikki näkyneet kasvot, koska
niillä ei ole vastaavaa merkitystä blogitekstilleni. Kuvasitaatti arvostelutarkoituk-
seen. Mustat nuoli ja neliö minun.

Tässä iltana eräänä tein huvikseni tavanmukaisen haun sanalla vartija Youtubesta ja löysin sieltä videon, johon en linkitä. Sanon tässä postauksessa muutaman sanan asiasta, koska aiheensa lisäksi se valottaa Reilan turvapalveluiden toimintaa käytännössä. Itse kinaan tai osallisiin en välitä ottaa mitään kantaa.

Ja te ette sitten saaneet edes turvallisuustarkastusta tehdyksi?

Jatkan juttua Hämeenlinnan ammuskelusta, jonka poliisiosapuolen toiminnasta ei uutisten mukaan käynnistetä esitutkintaa. Se ei ole ihmeellistä, koska onhan kyse ollut täysin päivänselvästä hätävarjelutilanteesta. Ihmeellistä taas on, ettei sitä pystytty näin mittavasta resurssien keskittämisestä huolimatta välttämään.

Nytkö te kaikki olette sitten valmiusyksiköitä?

(Kuva: Jari Kähkönen) Tilannekuva ei ole ajantasainen: lehdet ovat jo pudonneet puista.

Keskiviikkoinen Maikkarin Rikospaikan Vinkkimiehet -naureskelu tilannekuvalle pani alkuun pohdinnan, josko maassa on kompastuttu sanamagiaan ja näitä niin kutsuttuja valmiusyksiköitä on ihan liikaa. Pieni suunpielivirne myös höpelöille, jotka klikkailivat v-sana -tägiä blogissani; mitä ikinä luulitte siellä näkevännekään.

Omavartiointi hullun hommana: "oikeutesi" ovat vastuuvapaus- ja anteeksiantoperusteita

(Kuva: Jari Kähkönen) Tuollakin portilla taisi alunperin olla omavartija.

Mieleeni johtui tähän liittyen käyty keskusteluyritelmä, jossa eteläkarjalaisoletettu turvamyyjäpuolustelija yritti tukkia suuni pakkokeinolain yleisellä kiinniotto-oikeudella. Ajatuksenvaihdon paras puoli taisi olla lento bittiavaruuteen, kun sen käymisalustaa uudistettiin. Usko huviksesi; ei sinulla ole mitään oikeuksia.

Ihmisluontoa bongaamassa

En tiedä mitä tapahtui; olin tekemässä kuvituskuvia ostoskeskuksen
järjestyksenvalvonnan toimintamallien muutoksesta kertovaan
lehtijuttuun, kun ne vain yht'äkkiä juoksivat kamerani eteen.

Olin Helsingissä piirivartijana lähdössä lailliseen ammattijärjestön julistamaan lakkoon. Peitin Securitaksen natoneuleen merkit öljykangastakillani, nostin repun pykälään ja odottelin kyytiäni jalkakäytävällä. Vierestä käveli ennen kilpailutusta samaa firmaa ollut respa, joka mielestään vitsaili hauskasti ”lintsaamisestani”.

Kuka tätä oikein johtaa ja kuka puhuu?

Oijoi. Elokapinan perjantainen mielenosoitus paljasti korkeimman valtionjohtomme turvallisuusjärjestelyissä kiusaannuttavan rajapinnan, joka johti toiminnalliseen sekoiluun ja viestinnälliseen selittelyyn. Näin minä tämän näen, kun aihe vielä sunnuntaina, Aleksis Kiven päivänäkin keskusteluttaa.

Pidän asiantuntemukseni itselläni, kiitos vaan

(Kuva: Jari Kähkönen) Yleisesti olen sitä mieltä, että palkkatyö on yliarvostettua;
ja erityisesti olen hyvilläni, koska minusta ei ole täällä saatu kiinni eli kunnan tai
koulutuskuntayhtymän palkansaajaksi. Viestintäkanavat varmasti jodlaisivat nyt.

Kontiolahden Kirkonkylän nuorisotilan sulkeminen on saanut selityksensä. Jos ihan suoraan sanon, minun kunnan turvallisuusvastavana ollessani – virka mitä ei ole olemassakaan – se myös pysyisi suljettuna. Mikäli etsivä nuorisotyö ei tarvitsisi tiloja tukikohdaksi tai projektikäyttöön; ne luovutettaisiin pois.

Kyllä Kontiolahdessakin lorotellaan puunjuureen

(Kuva: Jari Kähkönen)

Bloggaan nyt otsikon osoittamalla tavalla, koska eivät ne sosiaalitilat ole Länsilinjoja paremmat Kontiolahden niin sanotulle linja-autoasemalle ajavalla Savo-Karjalan linjoillakaan. Kerran olen itse nähnyt käyvän juuri niinkuin kirjoitin; solidaarisuussyistä katselin poispäin ja olen tähän asti vaiennut asiasta.

Heti kun sinä haluat

Olen muutamissa edellisissä postauksissa ottanut etäisyyttä niin yksityisen turvallisuusalan edunvalvontaan, koko alaa ylenkatsoviin kuin näin syntyvästä jännitteestä hyötymään pyrkiviin tieskeihinkin. Asenne siis on, että heti alkaa tapahtua, kun sinä haluat. No kuule, hienoa; teepä se sitten ihan itse. 

Jokainen voi joskus eksyä, olla tietämätön, taidot puutteelliset ja tekemisen energiatasokin kauniisti sanottuna vaihtelee, mutta ei tälläisestä ajelehtimisesta pidä elämän mittaista uraa itselleen tehdä. En minä ainakaan sitoudu ilmaiseksi miellyttämään mokomia itsekeskeisiä, etuoikeuskuvitelmaisia sekä laiskoja eläjiä.

Kontiolahden koulukeskuksen piha Sinä Tavallisena Paikkana

(Kuva: Jari Kähkönen)

Olettehan huomannut, että Kontiolahden koulu eli kirkonkylän ala-aste muutti vast'ikään majaa Keskuskadun toiselle puolelle? Sitä varten Koulukeskuksen etupihalle rakennettiin niin uusi rakennus, leikkipaikka kuin polkupyöräparkkikin. Taaksensa taisi kyllä samalla myös rakentua jotain aivan muuta.

Mutta ei tämä mikään paljastusblogikaan kyllä ole

(Lähde: kuvakaappaus LinkedIn)

Minulla oli vuosia sitten otsikkoina se latinismi ja yleinen entrepenöörisyyshokema, jotka ovat nyt tarttuneet muutamien ikävissään hakukonettelijoiden ruutuihin. Heitä tai tarkoitusperiään en tunne enkä välitäkään tuntea; sanon nyt vain ihan suoraan ettei tämä silti mikään paljastusblogi ole.

Armeija pelleilee meidän nimissämme ja rahoillamme – eikä se käy!

(Kuva: Jari Kähkönen) Rakas armeija, sinun kilvessäsi on halkeama.

Oli aina selviö, että armeija on ensisijassa omaa etuaan suojaava, salaileva, suljettu, omalakinen ja arvaamaton ympäristö. Näin kävi puoliksi vahingossa ohjesäännön, päällikkövaltaisuuden sekä linjaorganisaation tahattomana seurauksena, mutta lopputuloksen kaikkinainen kelvottomuus on silti järkytys.