Jengi, reviiri ja karjalaisten itsekehu maakuntapäivän edeltä

Maksumuurin takaisesta taidekritiikistä päähäni jäi ote teoksen juonesta; oli muutettu Kainuuseen erakoksi, mutta ympäristökatastrofi toi äkkiä reviirilleen muita ihmisiä. Loppukesän mitääntekemättömyydessä katsoin uudelleen Hakiksen jengi -dokumentin. Sekä kuunlopussahan tuokin taas on, lehdestä luin.

Lapsiaikuisten maa

Ilta-Sanomien Tuomas Manninen pilkkasi kolumnissaan suomalaista ylettömyyttä tuottaa ruutia taivaisiin, roskia maahan ja tapaturmia päivystyspoliklinikoille vuodenvaihteisin, mitkä tosiaan ovat ihan naurettavia tapoja. Mutta on lapsiaikuisen tai aikuisvauvankin käsite vähintään yhden blogitekstin arvoinen.

Ikuista on vain joidenkuiden haluttomuus kasvaa aikuiseksi

(Kuva: Jari Kähkönen) Luuletko, ettei ennenvanhaan ollut juomasekoituksia? Väärin.
Silloin ne eivät kelvanneet minulle, koska oli paremmat eväät, mutta Reservinsivarin
loppusodan julkkari-iltaa varten ostin piruuttani pari purkkia niin kutsutusti juhlan
kunniaksi. Enpä saata sanoa, että olisin jäänyt mistään paitsi "nuorena".

En ole suuremmin vaikuttunut perenniaalisuudesta; pidän sitä kummallisena sanan taakse piiloon menemisenä, parempansa esittämisenä ja nuorison kosiskeluna. Yhtä ikä ei vielä ole saanut kiinni – nauti, jos tämä on elämys eikä kärsimys – sitä ei kestä loputtomasti. Toinen vieressä vanheni ennenaikojaan.