Tunneäly

(Kuva: Jari Kähkönen) Vakiintuneen toimituksellisen käytännön mukaisesti kuvan ja tekstin välinen suhde on sattumanvarainen tai täysin puuttuva.

Johan on maailma malliinsa päässyt, jos Jussi Halla-ahoa tarvitaan Sanna Marinia kritisoimaan, mutta – totisesti – Pasi Koivumaan kaltaiselle ikämiessarjan maakuntalehden päätoimittajalle se ei näytä samalta kuin toisille. Kyllä. Hän oli se, joka kirjoitti tunneälystä.

Ihminen, yhteisö ja elämän tarkoitus

Aihetta ajatuksilleni antoivat niin Merete Mazzarella, Arto Salonen, edesmennyt Kim Vatanen kuin neljä S-Marketin nurkilla roikkuvaa kontiolahtelaispentuakin. Ne olivat itsessään neljä erillistä muistiinpanoa A 7 vedenpitävän lehtiön sivulla, joista YLE:n podcasteja kuunnellessani muotoutui ylläkäyvä otsikko.

Sinä olet jo joku – sinusta tuli sellainen sillä sekunnilla, kun munasolu hedelmöittyi

(Kuva: Jari Kähkönen)

Soittakaa W.A.S.P:in I wanna be somebody! Kuinkas sattuikaan, että juuri kun pääsi YLE:ltä 69 Danny Hernandez-dokumenttiä katsomasta; jo seuraavana päivänä ohitseni pyöräillään huutaen kahdesta Hitler-tervehdyksestä sitä vähemmin kuultua. Ja sitten näen ”linja-auto-aseman” penkissä tuon tarran.

Te ette ole kansa

(Kuva: Jari Kähkönen)

Me olemme kansa, karjuivat kohta entisen DDR:n kansalaiset täyttä kurkkua kadulla 80-luvun viimeisenä syksynä. Se oli hyvä oivallus; juuri näin tuleekin huutaa, jos peruuttaa sietämättömien oikeuden hallita epävapaudessa. Kysymys on minäkäsityksen muutoksesta, jonka myötä uusiksi menee paljon muutakin.

Ei käy eikä kiinnosta, revi siitä kurkkusalaattipelle

(Kuva: Jari Kähkönen)

Minulle oltiin vaivaksi somessa siviilipalvelusasioilla, vaikka aihe ei voisi vähempää kiinnostaa. No, mitäs kerjäsitte; keskustellaanpa sitten lähtökohtana tämä ennenaikainen, yksipuolinen sekä tarkoitushakuinen törkeä päästö. Jos istut asiaa pohtivassa komiteassa, keskity työhösi ja pidä suusi kiinni.