Saako poliisi enää tehdyksi mitään vetämättä, uhkaamatta ja ampumatta?

Moisen ajatuksen tulin laittaneeksi pöytälaatikonpohjalistaukseen MTV:n Rebekka Härkösen poliisin aseenkäyttötilastojutun johdosta, mikä oli kytkeytyvinään Espoon poliisiampumiseen. Kyllä pahemman kerran siltä vaikuttaa, että todellisuuteen ei mukauduta vaan sitä yritetään pakottaa halutuksi.

Mielenkiintoinen viestinnällinen sekasotku poliisiampumisesta

Helsingin poliisi ampui lauantaina miehen Alppiharjussa, jota kaikki kuitenkin sanovat Kallioksi. Kohdehenkilön oletetaan olleen joko huumeiden vaikutuksen alainen tai psykoosissa ja niin väkivaltainen kuin uhkaavakin. Mutta sitten meni vaikeaksi, kun ensin poliisi viesti yhtä vaan nyt syyttäjä toista.

Tampere alleviivasi muutosten välttämättömyyttä

Monastiko jaksan kirjoittaa olennaisesti saman tekstin uudestaan? Ettei voi toimia jatkuvasti alimiehityksessä, johtamatta, itse silloin ja siinä keksityllä taktiikalla sekä 30 vuotta sitten ajan tasalla ollein voimankäyttövälinein. Aiheeni on siis kahden tappelijan kiinniotto Tampereen rautatieasemalla.

Paloivatkohan Rikanderilla kommarin kaluunat paidanhartioihin kiinni?

Minä jo pari päivää sitten ihmettelin, kun kuulin radiouutisissa toistuvasti Jan Fredrikssonin pääosin Henri Rikanderin haastattelusta koostuvaa juttua, että mikä myllytys nyt taas alkaa – koskei nettijuttua näkynyt missään. Mutta tämähän oli ihan tavanomainen odotettavissaolleen ontto poliisin edunvalvontapläjäys.