Jokaisella on valtaa jossain

Otsikkoni on laini; se on kreditoitu Theodore Rooseveltin Alice-tyttärelle, minkä kuulin kuukausia sitten YLE Areenan podcastista. Asiayhteys oli viimemainitun – tuolloisen ikänaisen – ryhtyminen puolustamaan afrikkalaisamerikkalaista autonkuljettajaansa rasistisilta slurreilta liikenneraivotilanteeessa.

Ei teilläkään hyvin mene

Parempi kuin ei käy kehumaan; katsoin näet itseäni peilistä, vilkaisin nurkkiin missä tuo kapine fyysisesti sijaitsee ja muistan yhä pankkitilini saldon ennen vuorokaudenvaihteen maksatusta. Mutta, silti; olette te – ympäröivä maailma – melko hömelöä porukkaa, joka vielä maksaakin mokomasta ”etuoikeudesta”.

Riittääkö syntipukki/olkiukko vai muuttuuko järjestelmä?

(Kuva: Jari Kähkönen) Fantasiana DDR:n poliisin hihamerkki Jugoslavian ilmavoimien
pilotin kypäräkassin kyljessäkin on ok. Mutta älä väärennä historiaa äläkä hallusinoi.

Entinen konstaapeli Derek Chauvin sai Minneapolisissa 22 vuotta vankeutta George Floydin surmaamisesta. Syystäkin; hän, jonka olisi tullut johtajuudellaan estää tragedia, oli itse sen suurin aiheuttaja, polvi uhrin niskassa. Bloggaan nyt kysyäkseni, että mikä oikeasti muuttuu vai syntipukkiako yksin kaivattiinkin?

Köyhyyden tosiasioita

(Kuva: Jari Kähkönen) Olemme olevinamme tietoyhteiskunta, mutta oikeasti
palvelut toimivat keskiyön ja tuntemattoman katkaisuajan välisen hetken.

Mahdatko käsittää, että köyhyys on paitsi vähävaraisuutta, mutta myös kohtelua merkityksettömänä ja lähes täydellistä vaikutusvallan puuttumista? Kokemus on kaikenkattava ja ulottuu vaivattomasti arkisen elämän toimivuuteen liittyvistä pikkujutuista kokonaisen ihmiselämän arvottamiseen asti.

Syntipukkihyppy – luuletko aina tekeväsi oikein, jos itse vastaat teoistasi?

(Kuva: Jari Kähkönen) Tämä on näkymä Espoon
Kilon poliisin kellarin ikkunaan muuanna sydän-
talvisena perjantai-iltapäivänä. Se esittää myös
jännästi bonhoefferiläistä ajatusta tahdonvastuun
alaisuudesta; eikömitä?

Olen tiennyt aina, että ihminen syyllistää, menee henkilökohtaisuuksiin ja puhuu asioiden vierestä. Luinkin äsken Tuomas Teporan Sodan hengen, koska sodanajan mielipidetarkkailu sekä propaganda ovat minusta kiehtovia aiheita, joiden kautta voi sitäpaitsi oppia lisää maailmasta ympärillään.