Louvresta sekä Mellunkylästä

Kiiman ja kateuden laki se on lampaillakin, pohdin istuessani jakkaralla kuullen YLE:n radiouutisista museojohtajan haastattelua ennen teenkeittoa. Louvren vartijat olivat nimittäin mokomankin asiantuntijan – vai sanoisinko vertaisen – arvioimana toimineet oikein. Helsingin Mellunkylässä taas räjähti kaasupulloja.

Kuin hölmö koira omaa häntäänsä jahtaamassa

Turvallisuus on myös nolaamiselta suojelemista; se muistui mieleeni Björn Borgin elämänkerran ennakkojutusta YLE:llä – ikäänkuin moinen ei olisi ollut itsestäänselvyys. Mitä? Kilpailimmeko me tosiaan joidenkin paskantärkeiden mikänomi(amkkien) ja turhamaisteri -avustajien kanssa?

Kunnoton kuorisuoja ja puuttuva piiri

(Kuva: Jari Kähkönen) Täkäläisittäin liikerakennukset tapaavat olla sitä miksi ne kerran
vuosikymmeniä sitten rakennettiin.

Ilomantsi Cityn apteekki on tätä kirjoitettaessa keikattu toista kertaa. Se saa ajattelemaan kitumalla kuolevien karjalaistaajamien turvallisuutta, joissa pyörinee sama haluttoman-saamattoman-mitääntekemättömän kenkku kierre kuin kaikessa muussakin täälläpäin. No, eivät ne aivan toivottomia ole, sentään.

Kun se turvallisuus on edelleenkin kokonaisuus eli useiden tekijöiden yhdistelmä

(Kuva: Jari Kähkönen)

Että minua otti päähän vuosikymmeniä sitten, kun se valtakunnallinen ison rahan firma, jonka hommissa tuolloin olin pääkaupunkiseudulla, alkoi myydä murtohälyttimiä koteihin vähittäiskaupassa pahvipaketissa. Sainko toissapäivänä, eilen ja tänään eteeni tuon kehityksen täkäläiset seuraukset?

No, moniko tuolla menetelmällä jää sitten kiinni?

(Kuva: Jari Kähkönen) Lyijykynä ja ritsikirja; siinäpä taktista innovaatiota kyllin useimmille,
jotka ikäänkuin tahtoisivat vaan eivät silti oikeastaan paljon osaa.

Luin Puskaradiosta äläyksen lasten ”liekinheitinleikistä”, minkä osallisista annettiin parhaimmillaankin puoliperseiset tuntomerkit; niistä heidät olisi muka tullut tunnistaa ja pitää puhuttelu. Tai sitten samassa syssyssä oli myös vääntö, vai miten se nyt meni? Voi jösses näitä kädettömiä sähläri-amatöörejä.

Liian vaikea aihe, hienot sanat ja väärä yleisö – FOMOksihan se meni tämäkin

(Kuva: Jari Kähkönen) Näinkö sitä Joensuun
seudulla piirivartiointia tehdään? Arkistoku-
va, joka ei esitä ajankohtaista tapahtumapaik-
kaa.

Joensuun Puuilo keikattiin sunnuntain ja maanantain välisenä yönä; hohhoijaa, ketä kiinnostaa? Ei ainakaan minua, koska aiheesta on jo kirjoitettu kyllin; harkinnassa vaakakuppi kallistui päinvastaiseen niin sanotusti yleisistä syistä. Substanssin lisäksi tässä on kiehtova näkymä ihmismielen toimintaan.

Sylkykuppius ja arvostamattomuus ovat teatteria

(Kuva: Jari Kähkönen)

Joensuun Voimatien Prisma-keskuksen Telia-kaupan kilikali tai keskusteluvälieni olemattomuus turvallisuusalan etablissemangin kanssa ovat erittäin epäkiinnostavia aiheita, mutta sivuan nyt  niitä yleisen edun takia. Miksi poliisin määrärahat eivät riitä ja vastuuta työnnetään yksityisille turvallisuuspalveluille?

Prisman kilikali numero kolme

Luullakseni tämä on ainakin jo kolmas kerta, kun Joensuun Voimatien Prisma-keskukseen murtaudutaan menestyksellisesti. Yhäkään siellä ei ole kehää ja Karjalaisen nettijutun kuvista päättelen kuoren olleen hälyttämättä, tilailmaisimet puutteelliset sekä voin vain toivoa kultasepällä olleen edes jotkin sellaiset.

Kilikalikeikka ensikertalaiselle

(Kuva: Jari Kähkönen)

Kilikali on slangia ja tarkoittaa murtoa, jossa suljettuun tilaan on menty väkisin sisälle joko varastaakseen tai mellastaakseen sekä rikkoakseen paikkoja. Murtoja tehdään kaikenlaisiin paikkoihin kaikkina aikoina; tarkista, äläkä luulottele. Olennaista on tietää, että onko teko enää käynnissä vai ei.

Kadonneen tossupiirin metsästys

(Kuva: Jari Kähkönen) Pari lehteä sitten toimituksen lämpöpatterin takaa löytyi rakennus-
työmaa-aikainen vedettävän vartiokellon tarkastusavain. Sellaisia käytettiin paljonkin
silloin, kun vartijat eivät vielä juuri töissä autolla ajaneet.

Ensin ei muunlaisia ollutkaan, sitten työpaikkailmoituksissa sekä radion kutsumerkeissä piti erikseen korostaa AUTOpiiriä ja lopulta autottomat harvenivat olemattomiin. Kunnes ne keksittiin uudestaan erillisten sekä liian hyvässä näkösuojassa olevien liikekeskusten kaivatessa ”järjestyksenpitoa”.

Kontiolahden turvallisuustilanne

(Kuva: Jari Kähkönen) Liikkuva poliisi -vainaan jäämistöä meni epäilemättä Kilon poliisiinkin.

En tiedä, että onko tämä kuntavaalivuoden seuraus, häiriintynyt kotiseuturakkauden muoto vai peräti ”maailmankatsomuksellista toimintaa”, mutta otsikon hakusanoilla on tultu tähän blogiin viimeaikoina usein. On pyöritty kolmatta vuotta vanhassa heh-heh linja-autoasemaa koskeneessa postauksessa.

Huono tekniikka ja väärä taktiikka

(Kuva: Jari Kähkönen)

Oheisten oikeustapausten(1,2) uutisoinnin linkit heitettiin minulle tuoreeltaan jo vuosia sitten, mutta niistä kirjoittaminen ei huvittanut. Karsastin ammattikuntaa, ja tiesin että ainoaksi palkkioksi vapaaehtoistyöstäni saan niskaani trollausta. Mutta toisaalta, minua eivät muut määräile, joten kommentoin lehtijuttuja nyt.

Apteekkimurrot – ajanilmiö vai vedenjakajako?

(Kuva: Jari Kähkönen) Kuvausretkellä Länsi-Helsingissä kauan sitten; auringon-
lasku kevättalven illalla.

Kyllä koronakriisin vuoksi suljetut rajat näkyvät kohta huumemarkkinoillakin. Apteekkimurrot ovat näet tähän asti olleet ylikuumenemisilmiö; milloin työllistivät huumeriippuvaiset sotaveteraanit, toisinaan suitsittiin lääkäreiden reseptinkirjoitusta ja joskus huumeiden saatavuus oli vain yleensä heikko.

Minuuttien myytti

(Kuva: Jari Kähkönen) Ei tämä ollut koskaan minun työsalkkuni.
Taisin ajatella tekeväni ruudusta joskus jotain portfolioon kuvaa-
maan ammatillista siirtymääni.

Joensuun Prismaan murtauduttiin aiemmin tässä kuussa. Tarkastelen nyt muutamia epäkohtia, jotka havaitsin kyllä tuoreeltaan; vaan mistä silloin vaikenin. Olenhan kynämies; en enää järkeile, etten saa arvostella, jos en ollut siellä itsekin eli "lampsinut mailia hänen maihareissaan". Saan jälkiviisastellakin.

Automarketin turvallisuus

(Kuva: Jari Kähkönen) S-Marketin aukioloaikoja muutettiin, mutta
valaistuskeskuksen kello-ohjausta taas ei oltu muutettu ennen-
kuin vasta nyt. Tämä on vuosia vanha arkistokuva.

Yhteiskunta muuttuu ja se heijastuu turvallisuuteenkin. Ei 2020-luvun automarketin turvallisuutta voi hoitaa kuin 1980-luvun keskustatavarataloa. Onko oppimishalukkuus ja sitoutuneisuus kunnossa vieläkään? Ei enää, jos on saanut koskaan; saa mitätöivästi töksäyttää ”ei meille tälläistä, tämä häiritsee”.

Puukkokeikka on vain ammattivartijalle kuuluva tehtävä

Joensuussa kauppakeskus Iso Myyssä otettiin kiinni huitova ja uhkaileva puukkomies, raportoi Karjalainen. Kiinniotettu on pidätetty ja tapausta tutkitaan aika rouheilla nimikkeillä, tekojen epäillään kohdistuneen vartijoihin kiinnioton yhteydessä. Tämä ei ole itsestäänselvyys; poliisin sisällä suhtautuminen työperäiseen väkivaltaan on aika omalaatuinen, asennetta myös tyrkytetään eteenpäin esimerkiksi vartijoille.