Louvresta sekä Mellunkylästä

Kiiman ja kateuden laki se on lampaillakin, pohdin istuessani jakkaralla kuullen YLE:n radiouutisista museojohtajan haastattelua ennen teenkeittoa. Louvren vartijat olivat nimittäin mokomankin asiantuntijan – vai sanoisinko vertaisen – arvioimana toimineet oikein. Helsingin Mellunkylässä taas räjähti kaasupulloja.

Tämä on tätä kaupan logiikkaa ja yksityisiä turvallisuuspalveluita

(Kuva: Jari Kähkönen) Tanskanen piti PKO:n vartiointisopimuksia ennen Reilaa täällä
Pohjois-Karjalassa.

Säälittävää. HOK-Elanto on maan isoin ja vaurain osuuskauppa, joka aloitti turvallisuuspalveluiden sisäistämistrendin. Nyt se antoi itsensä tulla nähdyksi säännöstelevän hintavaa lihaa satunnaisen anastuskierteen takia, mikä talttuisi muutaman harvan aktiivisen tekijän poistumiseen kierrosta.

Poliisin ylenkatse – mitä vain, jottei turvallisuustyöntekijä näyttäisi toimijalta

(Kuva: Jari Kähkönen) Lavastettu havainnekuva siitä kuinka
asiat olisivat voineet olla ennenvanhaan.

Yksityisellä turvallisuusalalla on antisosiaalisia kukkoilijatyyppejä, jotka ovat kyllä mielettömän itserakkaita, mutta samoja ei kiinnosta juuri lainkaan oma osaaminen tai ammattitaito. Sopii vähän liiankin hyvin kuvaan, jottei tiedetä mitään historiastaankaan. Poliisin ylenkatsetta pidetään itsestäänselvyytenä.

Sarjanäpistelijä keppihevosena

(Kuva: Jari Kähkönen) On se – ei Juankosken – vaan joku S-Market, nyt kuitenkin.

Juankosken S-Marketissa käy sarjanäpistelijä, raportoi YLE Kuopion Pekka Niiranen. Häkellyttävän laajassa nettijutussa ei mainita mitään vartioinnista – sen kuulin vasta Radio Suomen iltapäivästä – kahdesti, sivulauseessa. Onpa ”niputtamisella” ja...tädää...yrityslähestymiskiellolla kiehtova keppihevonen.

Kutsu, kolmiovoileipä ja itäisen ihmisen pimeä puoli

Ravintola Jackie Helsingissä sai viikko tapahtuman jälkeen valtakunnanverkon nettihuomiota YLE:ltä, kun joukko tummaihoisia etnistettyjä ei päässyt sisään joko ennakkomarkkinoidulle avoimelle keikalle tai kutsuvierastilaisuuteen. Häh? Eihän se nyt voi olla molempia yhtä aikaa.

Kaikki ei aina voi olla ei käy -asennossa

(Kuva: Jari Kähkönen) Käytän uudelleen vanhaa ihan toisen postauksen havainnekuvaa,
koska paremmastakaan ei makseta.

Kävelin Karpalokaaren liikuntahallin pääsisäänkäynnin editse. Näin kuinka kaksi miestä kyykisteli ovensa edessä pälyillen ympärilleen sen näköisinä kuten epävarmat, tietämättömät, osaamattomat tai pahanteossa olevat yleensä tapaavat. Teippasivat telkipesää umpeen, ettei ovi lukittuisi. (1)

Eivät juntit ja mullikat sitä päätä mikä käy tai ei käy

(Kuva: Wikipedia/Guanaco and subsequent editors) Sateenkaarilippu.

Onpa ollut viikko. Lieksan valtuusto pääsi lopultakin käsittelemään Pride-viikon liputusta enkä usko kenenkään yllättyneen, kun sitä ei päätetty järjestää. Käsittelyn aikana pidettiin myös ennätyksellisen törkeä puhe, joka löytyy ihan videoituna netistä. Mutta sitten Joensuussa meni vakavaksi.

Kaupan edunvalvonta vähättelee vartijoita

(Kuva: Jari Kähkönen)

Taasko ne jauhavat ”yrityslähestymiskiellosta”? Kysymys on ollut kuollut suurinpiirtein parikymmentä vuotta eli siitä kun järjestyslaki säädettiin. Se on kaiku ajoilta, jolloin poistumiskäskyn noudattamattajättämisestä saatettiin rangaista kotirauhan rikkomisena ja näkyy yhä osin ilkivaltapykälän muotoilussa.

Maailma muuttuu

(Kuva: Jari Kähkönen)

Kanssasomelainen avautui äpillä tilatun ja etukäteen maksetunkin palvelun tulemattajäämisestä. Oli soittanut perään, mutta palveluntoimittajalla oli kuulemma jo toinen asiakas. Toimittamattoman tavaran tai tekemättömän työn laskuttamisessa ei minusta ole mitään selittelemistä tai puolustelemista. 

Älä sinä siinä toljota...ja sitten juoruile postaamalla someen

(Kuva: Jari Kähkönen) En välitä päätyä enää yhdellekään tilannepaikalle etsimään ties-
mitä kaikkea jostain tälläisestä kassista. No, kyseinen kuvausrekvisiitta olisi kyllä mi-
nusta ollut enemmän omimmillaan videokamera- tai studiotarvikkelaukkuna kuin au-
tosta käsin työskentelevän kenttämiehen salkuntapaisena. Kun keskieurooppalainen
siviili suunnitteli ja halpamaassa tehtiin, syntyi polkupyörälaukku ilman lannevyötä.

Saatan olla entinen, mutten kuuro-sokea-toimintakyvytön. Kuoriovi oli näkyvästi auki-->koputus oveen, huomautettu asiasta ja saatu lupa sulkemiseen. Ei tiennyt asiasta; säikähti. Ovi ei lukitu-->lukitusnasta ala-asennossa, puute korjattu--> lukittu ja kokeiltu kahvasta, että ovi on varmasti suojaavasti suljettu-->Ok.

Lukot, säilytystilat, kamerat ja valvonta kuntoon – vaan entäpä turvallisuusajattelu?

(Kuva: Jari Kähkönen)

Somen uutisvirrassani näin täkäläisen puskaradiopalstan kirjoituksen, jossa kerrottiin anastuksesta Karpalokaaren liikuntahallin pukuhuoneessa, mikä ei todellakaan ole yllätys kaupungissa kasvaneelle. Jo yläkouluaikana spurgu yritti ruokalaan syömään ja nahkatakkivaras tuotiin takaisin poliisi-Saabissa.

Olisiko ollut mitenkään mahdollista kysyä?

(Lähde: kuvakaappaus yle.fi) Kuvasitaatti arvostelutarkoitukseen. Korostin ovenpielen tarkas-
tusmerkkiä sinisellä huomiokynällä.

YLE Porin Tapio Termonen kävi sairaaloissa tekemässä juttua varkauksista, minkä tähden sai haastatella osastonhoitajaa, mutta vaikka seistiin samassa kuvassa tarkastusmerkin kanssa – ei sanaakaan vartijoista. Olisi varmasti kannattanut, koska; kuka muukaan voisi asioille jotain tehdä?

Edesvastuuttomien ja osaamattomien amatöörien onnenkantamoinen

Edellisen blogimerkintäni muistiinpanot päättyivät:”Maallikot, siviilit, amatöörit sekä vapaaehtoiset! Oliko ihmisellä vielä suurempia riesoja?” Ja sitten näin eilen illalla kuinka lauantaisin ilmestymätön Heilakka oli sunnuntaina jaettu postilaatikkoon; samalla hetkellä sanani muuttuivat toteutuneeksi enteeksi.

Ammattilainen arvioi tilanteen ja toimii asianmukaisesti, koska siitä hänelle maksetaan

(Kuva: Jari Kähkönen) Irtaimistovarasto se on tuokin; ei tosin minun.

Kuulen kuinka irtaimistovaraston ovi avautuu, mutta avaaja ei virka sanaakaan eikä astu kynnyksen yli; yht’äkkiä valot sammuvat ja ovi suljetaan hiljaisuuden vallitessa. Hoh-hoh; 46-vuotiaaksi piti elää, jotta opin pelkän valojen sammuttamisenkin voivan olla suoritus, mikä vaatii tekijäksi ammattilaisen.

Kadonneen tossupiirin metsästys, osa 2

Vitriinit ovat ihan oikeasti lukossa ja kassa avaa ne tarvittaessa
kaukosäätimellä. Koska juoksukaljat tai -siiderit. Ei olla Joensuussa.

Uskomatonta. Oli Prisman murto ja puukotus, sekä nyt löytyi väkivaltainen myymälävaras; tästä huolimatta Joensuun Voimatiellä ei herätä laittamaan asioita kuntoon. Jatketaanpa siis juttua jalkaisin toimivasta vartioinnista, mutta tällä kertaa yön sijasta keskitytään liike- ja päiväaikaiseen toimintaan.

Kontiolahden koulukeskuksen piha Sinä Tavallisena Paikkana

(Kuva: Jari Kähkönen)

Olettehan huomannut, että Kontiolahden koulu eli kirkonkylän ala-aste muutti vast'ikään majaa Keskuskadun toiselle puolelle? Sitä varten Koulukeskuksen etupihalle rakennettiin niin uusi rakennus, leikkipaikka kuin polkupyöräparkkikin. Taaksensa taisi kyllä samalla myös rakentua jotain aivan muuta.

Ajattele uusiksi; ymmärrä maailman, tarpeiden ja ihmisten muuttuminen

(Kuva: Jari Kähkönen)

Seurailin lauantain kuluksi muiden pussinperällä asuvien ikäloppujen lailla Vanhusbookkia, jonka kahdessa paikallisessa puskaradioryhmissä viestiteltiin Kontioniemen ampumahiihtostadionilla sijaitsevan nuotiopaikan tärvelemisestä. Savutorvea oli poltettu ja siihen oli kirjoitettu asiattomuuksia.

Nakkipakettivarkaalle linnaako?

Peräkylän lehtien yhteistoimitus, Uutissuomalainen, laittoi kiertoon Mikko Välimaan jutun kauppojen anastuksista ja uhkatilanteista. Kylläpä tuli tabloidisivun verran kummien kauppiaiden kyseenalaista tajunnanvirtaa, huhhuh. Vai vielä ”yrityslähestymiskielto”; nakkipakettivarkaalle tulee kai sitten jo linnaa?

Minuuttien myytti

(Kuva: Jari Kähkönen) Ei tämä ollut koskaan minun työsalkkuni.
Taisin ajatella tekeväni ruudusta joskus jotain portfolioon kuvaa-
maan ammatillista siirtymääni.

Joensuun Prismaan murtauduttiin aiemmin tässä kuussa. Tarkastelen nyt muutamia epäkohtia, jotka havaitsin kyllä tuoreeltaan; vaan mistä silloin vaikenin. Olenhan kynämies; en enää järkeile, etten saa arvostella, jos en ollut siellä itsekin eli "lampsinut mailia hänen maihareissaan". Saan jälkiviisastellakin.

Automarketin turvallisuus

(Kuva: Jari Kähkönen) S-Marketin aukioloaikoja muutettiin, mutta
valaistuskeskuksen kello-ohjausta taas ei oltu muutettu ennen-
kuin vasta nyt. Tämä on vuosia vanha arkistokuva.

Yhteiskunta muuttuu ja se heijastuu turvallisuuteenkin. Ei 2020-luvun automarketin turvallisuutta voi hoitaa kuin 1980-luvun keskustatavarataloa. Onko oppimishalukkuus ja sitoutuneisuus kunnossa vieläkään? Ei enää, jos on saanut koskaan; saa mitätöivästi töksäyttää ”ei meille tälläistä, tämä häiritsee”.