Lienekö jo Retoriikasta peräisin oleva aristoteelinen käsitys, että mielihyvästä sitä toista loukataan, mutta sanat kohdistetaan aina häneen kuin uskaltaa? Ja, että kaikkihan nyt haluavat vaikuttaa oikeudenmukaisilta, vaan eivät välttämättä oikeasti olla sitä? Siispä; tervetuloa marginaalisten katsomusten pariin.