Aivan turhaa riskinottoa toisten bisneksen ja tienaamisen vuoksi

Lahden Sokoksella oli perjantaina keikka, toisinsi Iltalehden Riika Tauriainen sunnuntaina Hämeen poliisin tiedotetta, mutta päällepä lävähti – ties minkä vuorotuhoojan kädestä – vartijan työtä vähättelevä klikkiotsikko. Luonnollisesti keskustelu piti myös katkaista liian varhain, joten jatkan sitä tässä.

Näin ei olisi käynyt, jos asialla olisivat olleet ammattilaiset

Onhan tässä muutamankin kerran pohdittu sitä kotikutoista tunariutta, joka täälläpäin vallitsee oikeastaan asiassa kuin asiassa. Tällä erää Kontiolahden K-Market on valtakunnanverkon kielteisessä julkisuudessa(1, 2, 3, 4 ja 5) romanille myymättömyyden takia – enää vain ilta- ja eetterimediat puuttuvat.

Liian vaikea aihe, hienot sanat ja väärä yleisö – FOMOksihan se meni tämäkin

(Kuva: Jari Kähkönen) Näinkö sitä Joensuun
seudulla piirivartiointia tehdään? Arkistoku-
va, joka ei esitä ajankohtaista tapahtumapaik-
kaa.

Joensuun Puuilo keikattiin sunnuntain ja maanantain välisenä yönä; hohhoijaa, ketä kiinnostaa? Ei ainakaan minua, koska aiheesta on jo kirjoitettu kyllin; harkinnassa vaakakuppi kallistui päinvastaiseen niin sanotusti yleisistä syistä. Substanssin lisäksi tässä on kiehtova näkymä ihmismielen toimintaan.

Ammattilainen arvioi tilanteen ja toimii asianmukaisesti, koska siitä hänelle maksetaan

(Kuva: Jari Kähkönen) Irtaimistovarasto se on tuokin; ei tosin minun.

Kuulen kuinka irtaimistovaraston ovi avautuu, mutta avaaja ei virka sanaakaan eikä astu kynnyksen yli; yht’äkkiä valot sammuvat ja ovi suljetaan hiljaisuuden vallitessa. Hoh-hoh; 46-vuotiaaksi piti elää, jotta opin pelkän valojen sammuttamisenkin voivan olla suoritus, mikä vaatii tekijäksi ammattilaisen.

Kadonneen tossupiirin metsästys, osa 2

Vitriinit ovat ihan oikeasti lukossa ja kassa avaa ne tarvittaessa
kaukosäätimellä. Koska juoksukaljat tai -siiderit. Ei olla Joensuussa.

Uskomatonta. Oli Prisman murto ja puukotus, sekä nyt löytyi väkivaltainen myymälävaras; tästä huolimatta Joensuun Voimatiellä ei herätä laittamaan asioita kuntoon. Jatketaanpa siis juttua jalkaisin toimivasta vartioinnista, mutta tällä kertaa yön sijasta keskitytään liike- ja päiväaikaiseen toimintaan.

Kadonneen tossupiirin metsästys

(Kuva: Jari Kähkönen) Pari lehteä sitten toimituksen lämpöpatterin takaa löytyi rakennus-
työmaa-aikainen vedettävän vartiokellon tarkastusavain. Sellaisia käytettiin paljonkin
silloin, kun vartijat eivät vielä juuri töissä autolla ajaneet.

Ensin ei muunlaisia ollutkaan, sitten työpaikkailmoituksissa sekä radion kutsumerkeissä piti erikseen korostaa AUTOpiiriä ja lopulta autottomat harvenivat olemattomiin. Kunnes ne keksittiin uudestaan erillisten sekä liian hyvässä näkösuojassa olevien liikekeskusten kaivatessa ”järjestyksenpitoa”.