Arendtlainen totalitaarisen ihmisen määritelmä on toden ja epätoden sekä oikean ja väärän välisen eron kato; tähän lähtökohtaan nähden meillä Suomessa on ylhäältäpäinjohtamisen perinteemme vuoksi paljon vanhaa painostia. Muistiko jokainen auktoriteetti, että valtaa ei saanut väärinkäyttää hupailuun?