Ihminen on ihmiselle [sinun sanasi tähän]

(Kuva: Jari Kähkönen) Pidä reppu käsillä,
jos laumasi alkaa tympäistä. Vaihda mai-
semaa. 

Altistuin lineaaritelkkarin luonto-ohjelmalle, kun vierailin muuan kodissa. Opin, että suurten petolintujen poikaset harjoittavat kainismia, joka tarkoittaa itseään vahvemmaksi luulevan surmaavan heikompansa – saadakseen enemmän ruokaa. Ajatus ei ole täysin poissuljettu ihmistenkään kesken. Ei yhäkään.

Niin; siksi on kovin huvittavaa, että oletko koskaan oikeasti ajatellut mistä vaikkapa Gaudeamus Igiturissa lauletaan? Tai nauraaräkätätkö liian kovaa Chisun Kriiseille, jottet huomaa kertosäkeen kuolemanpelkoista kyynärpäätaktiikkaa? Se muuten todellakin kertoo jotain ihmisluonnosta – ei välttämättä mitään ylevää.

Seuraavaksi merkitsin muistivihkoon ”miksi viitsisin tapella kanssasi?” – siis tarkoituksella torjutaan sekä joutavat oppineisuus- että latentisti homoseksuaaliset läpsimis- ja lääppimisleikitkin. Joku voi olla vain toisella tavalla virittynyt, mutta mitä jos sinä olet liian mitätön noteerattavaksi sekä tekemisesi tyhjänpäiväistä? Totuus sattuu.

"Suurten petolintujen poikaset harjoittavat keskenään kainismia. Se ei ole täysin poissuljettu ajatus ihmisten keskenkään."

Oli kuinka oli; tästä ihmiset eivät pidä, koska ovat laumaeläimiä, joka valitettavan usein tarkoittaa tyhmyyden tiivistymistä joukoissa ja ryhmäajattelua. Siksi aletaan esimerkiksi puhua me-muodossa, vaikka oikeasti takana ei koskaan ollutkaan mitään joukkoja eikä se liioin kuuluisi suoritettavan tehtävän taiteellisiin vaatimuksiinkaan.

Lasermies John Ausoniuskin oli outo piruparka jo teini-ikäisenä, mutta mitä jos joku Saksalaisen koulun kiusaaja olisi pehmittänyt hänet tyttöjen ”toiveesta”; sekä myös karkottanut tunkkaisen vanhanationalismin luokan toisistakin pojista? Niinpäniin – ei olekaan ihan selvä, että kuka se Jumalaa leikkivä julmuri tässä taas oikein olikaan.

Pikkuporvarillisuuden ydin on nimittäin mikä luulet olevasi -kysymys, joka ei muka ole kateellisuutta, koska sellaiseen nyt sortuvat vain alempiluokkaiset….parempiaan vastaan. Muka. Pitää olla käynyt koulun, saanut laillistuksen, tullut nimitetyksi ja lässynlässyn – muuten alkaa jollakulla päähine hiertämään tai nuttura kiristämään.

"Oli kuinka oli; ihmiset eivät pidä tästä totuudesta, koska ovat laumaeläimiä. Tyhmyys ja ryhmäajattelu kukoistavat."

Noteeraan Emilia Kujalan erityisyydentavoittelukolumnin YLE:n netissä. Todellakin; käsitys kaikkien yhtäläisestä ihmisarvosta ei tule eikä etenkään pysy helpolla – useimmilla nimittäin on siitä aina joku ikioma Orwell-plagiaattinsa. Miksi olla opettaja, jos ei aika-ajoin yrittäisi vaikuttaa oppilaisiinsa?

Fasismissakin saa näet kyllä tehdä paikoin suurtakin julmuutta vastuusta vapaasti, mutta vain sääntöjen puitteissa ja käskystä. Eikä tällöinkään pidä ikinä uhata sen paremmin sovinnaisuuden vaikutelmaa kuin tosiasiallista hallittavuuttakaan, koska mokoma voi olla olemassa ainoastaan huijauksen sekä kuvitelmien voimin.

Tätä teemaa sivuten täytyy todeta, että Rysky Riiheläinen kirjoitti YLE:n netissä kiinnostavasti Venäjästä ja häpeästä. Se on tosiaan avainmekanismi silloin, kun tehdään epävapautta, koska valta ja voima itsessään eivät sisällä – ainakaan kestävää, jos ylipäätään minkäänlaista – yhteiskuntakäsitystä, mitä niillä rakennetaan.

"Käsitys kaikkien yhtäläisestä ihmisarvosta ei pysy vaivoitta, koska se vääristyy niin helposti tarkoitushakuisissa käsissä."

Siksi pääomavaltainen talousjärjestelmä on sekin hyvin...hah-haa...inhimillinen keksintö, joka loppujenlopuksi järkyttää hyötyjänsä sekä edistäjänsäkin. Kuinka muuten voisi ollakaan? Onhan olemassaolonsa kulmakivi pitää rahaa kaiken – ihmisarvonkin – mittana ja sen puitteissa jaettu "oikeus" on parhaimmillaankin karunsorttista.

Näin minä ajattelin erityisen korostetusti, kun katselin alustatalousdokumenttiä, joka esitettiin Ulkolinjan ohjelmapaikalla. Monikohan muuten luulee olevansa turvatussa asemassa ja voivansa sieltä alentuen sääliä; tai myötätuntoluulossaan leikkii halukkaasti mukana jonkun prekaariyksilön itsemytologisointileikissä?

Demokratiakin on inhimillistä. Saa sanoa, kysyä ja tehdä valintoja, mutta siitä huolimatta säännöt takaavat ettei mikään muutu heti, sekä vain harva asia on toisin vuoden päästäkään. Tästä syystä pääministerin vallalla on rajat, kuten Anna-Kaisa Ikosenkin tutkimus juuri osoitti. Onneksi. Mikä muuten sinusta ihminen on ihmiselle?