Olin kirjaston omatoimiajalla lehtiä lukemassa. Sisään kirjautuessani huomasin, että insinöörit ovat iskeneet – yrittävät valoja tutkille, jos vaikka selektiivisestikin, – mutta kyllä se on silti ihan paska ajatus. Sellaista sattuu julkisissa palveluissa, kun on rahasta niukkaa ja moraalinen paniikki pakottaa.
Ymmärrän; jos ihminen on kotonanysvääjä, joka ei käy kuin töissä ja koiran kanssa lenkillä niin saattaahan tuo kirkkaasti valaistu kirjasto pistää silmään. Tulee valitelluksi niin sinne, kuntaan, someen kuin kenelle tahansa kuuntelevaa teeskentelevällekin, ettei tuollainen tuhlaavaisuus käy laatuun.
Auttaisi toki asiaa, jos tuntisi aukioloajat; tiedostaisi niiden jakautuvan kahtia palveluaikaan, – jolloin paikalla on henkilökuntaa, – sekä omatoimiaikaan kuin ei ole. Kävisi siellä joskus itsekin; saisi oivalluksen, että palveluitaan käytetään pääsääntöisesti hiljaa paikallaan istuen eikä tuo tutkajuttu siksi vain toimi.
"Jos ei käy kuin töissä ja ehkä koiran kanssa lenkillä niin saattaahan tuo kirkkaasti valaistu kirjasto pistää silmään."
Ei; ei sittenkään, jos tehdään muutamia oletuspisteitä, joissa valo palaa kirkkaasti koko ajan ja muualla ne sammuvat ellei alueella liikuta. Säästöähän se on toki tuokin, mutta niinkuin olen saanut jo aiemmin havaita: tutkia on pääsääntöisesti vain kahta sorttia – yliherkkiä ja väärinsuunnattuja.
Mihin oletukset edes perustuvat? Ne ovat kuin ahdaspäisen elämättömän kyttääjän törinät – ei mitään dataa takanaan. Jos hänelle siitä sanoo, tämä rupeaa joko naureskelemaan alentuvasti päin naamaa tai siirtyy tilittämään samaa asiaa jollekulle muulle. Että todista sinä kirjaston asioita hoidettavan asianmukaisesti.
Voisinhan minä toki todistaakin. Jos joku olisi vain tiedottanut asiasta etukäteen, jotten olisi luullut sinisen saksinostin-kelkan salissaolon liittyvän palaneisiin loisteputkiin, mitkä vaihdettiin kerrankin oikeaoppisesti eli ei tikapuilla työskennellen. Kysynyt, että onko oletuspisteitä olemassakaan ja mitkä ne ehkä ovat.
"Olisin voinut todistaa toisin, jos asiasta olisi tiedotettu kertomalla tutkista ja oletuspisteistä."
Luin Helsingin Sanomista turhanpäiten huostaanotetusta ja lastensuojelulaitoksessa toisen ”asiakkaan” – pojanpuolen – seksuaalisesti ahdistelemasta sekä raiskaamasta tytöstä. Ja katujengipojista tunkeutumassa ammattikouluun hakkaamaan nöyryyttämään sekä varastamaan toisesta kaupunginosasta olevalta sellaiselta.
Laitoksessa ohjaajat eivät olleet näkevinään mitään, vaikka sukupuolten piti pysyä kunkin omilla käytävillään eikä vastakkaisen huoneisiin ollut sallittu mennä. Yhteisiä tiloja on epäilemättä ollut, joissa ”vuorovaikutettiin” keskenään, kun kerran oli kirjattu tytöllä olleen vaikeuksia sanoa ei. Johan oli pirullinen ympäristö opetella!
Kuka takaa, ettei huonosti kommunikoiva ja vuorovaikutuksellisesti pidättyvä jää ulkopuoliseksi? Saati sitten, ettei joukossa ole törkeän ylikävelevän rajatonta tyyppiä, joka häntä heikoksi luultuaan rupeaisi yrittämään kauttaan siirtymää seksuaalisten saalistajien halveksittavaan alaluokkaan?
"Lastensuojelulaitoksessa toinen 'asiakas' oli raiskannut ja katujengiläiset tunkeutuivat ammattikouluun riehumaan."
Noin antisosiaalisten lintujen pesissä vallitsee kuvitelma reviiristä ja ”meistä”, mitkä ovat todellisuudessa vain niitä päässään hautovan sisäisen keskentekoisuuden sekä rikkinäisyyden ilmaus. Uhoavat ja jakavat ihmisiä arvollisiin ynnä arvottomiin omaa tollouttaan. Se käy kyllä sujuvasti myös niin sanotusti normaaleiltakin pennuilta.
Ollaan niin jengiä niin jengiä että – no, ainakin kun ollaan joko keskenään tai tekemissä jonkun kanssa kuin ei vielä älyä tätäkään vähää – mikäli taas aikuisyhteiskunta tekikin väliintulon niin oltiinkin vain räppäreitä ynnä somepersoonia. Jo kaasusumuttimen hallussapito ja kouluun tunkeutuminen ovat rikoksia!
Niin lastensuojelulaitosraiskari kuin ammattikoulumellastajatkin videoivat tietenkin tekonsa – ensinmainittu kyllä ”onneksi” vain ahdistelun osalta. Muistuu elävästi mieleen aiemmin viikolta kuinka keskisuomalaiskakarakin joutui prosessiin pyydettyään ja jaettuaan kuvan nuorempansa alastomasta ylävartalosta. Typerys.
"Niin laitosraiskari kuin ammattikoulumellastajatkin videoivat tekonsa – tietenkin."
Hohhoijaa. Vaan on se kyllä kelejä pidellyt. Vaihtuivat kauluri Buffiin takki paitajakkuun nahkasormikkaat villaisiin. Kävelylenkin taukopaikalla aavistelin vaikeuksia, kun näin ajokortti-iän saavuttaneen kakaran luistattavan autoa urheiluhallin parkkipaikalla. Siitä piittaamatta jatkoin eteenpäin aikomaani reittiä.
No, kulkupelistäpä oli kuoriutunut kaksi ihmisen erauspentua urheilukassit käsissään; toinen niistä oli oitis nostelemassa kättä tervehtimässä kysymässä mitä kuuluu nimittelemässä ja ”toivottamassa” hyvää päivänjatkoa. Voivoi. Ihan turha esittää mitään Karjala-showta, sillä minä tiedän jo mitä te olette sekä kuinka toimitte.
Tämähän on sitä ynnä samaa mistä luin jo pääkaupunkiseudulla Leena Lehtolaisen dekkarista; Maria Kallion kirjoitettiin ihmetellen naureskelleen kuultuaan luultavimmin Nihtisillan kuppilassa parin savolaiskytän ylileveää ja kaiketi äänekästäkin puhetta. No, minullepa te olette silti vain pieni näkö- sekä kuulohaitta.
***
Loppuvitsi: täkäläisoletettu autoilija teki elkeitä mitkä viittasivat pyrkimykseen pysähtyä aiheettomasti kohdallani Keskuskadulla, kun tulin ruokakaupasta. Ei lopettanut niitä poistuen paikalta ennenkuin käytin päälle 30 vuotta sitten oppimiani liikenteenohjauskäsimerkkejä. Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
OHJEET
Tätä blogia voi kommentoida vain suomen kielellä.
Jos sinulla ei ole mitään sanottavaa, älä sano sitä täällä.
Pysy asiassa.
Ole asiallinen.
Älä chattaile.
Ohjeiden vastaisia kommentteja ei julkaista.
Toistuva ohjeiden vastainen kommentointi johtaa toiminnon sulkemiseen.