Oman päättämättömyyden johdonmukaisen seuraamisen vaikeus

(Kuva: Jari Kähkönen)

Joensuussa ilmeni taas vaihteeksi häiriköintiä ja ilkivaltaa koulussa sekä kirjastossa ilta-aikaan. Mikään tapahtuneessa ei yllätä; uutta oli lähinnä röyhkeys, jolla pääsy kohteeseen tekonsa tekemään oli hankittu. Jätän sanomatta missä, koska nimet eli osoitteet ovat merkityksettömiä; ongelmat ovat yleispäteviä.

Ylhäältäpäin johtamisesta, luokkayhteiskunnasta ja Vaara-kirjastojen turvallisuustyön puutteista niin yleensä kuin erityisestikin

(Kuva: Jari Kähkönen) No, kuva on sentään otettu
jossain Vaara-kirjastojen toimitiloissa.

Tämä ei ollut yllätys – huomasin sen jo viikkoja sitten printti-Outokummun Seudun Vaara-kirjastojen palstalla; sanoivat omatoimikäytön olevan sallittu vain sopimuksen tehneille, joiden ei tule päästää tiloihin muita. Sitten Karjalaisen maksaville lukijoille yritettiin myydä Kari Kauppisen toisinto tiedotteesta.

Yleisöä ei kiinnosta sinun oma napasi, puuhastelusi tai kuukausipalkkaisuutesi

Ovatko pohjoiskarjalaiset todellakin niin huonoja ihmisiä, että he ovat ansainneet tälläiset enimmäkseen omaan napaansa tuijottavat journalistit? Sitä jouduin pohtimaan, kun tällä viikolla Karjalan Heilin Aimo Salosen kolumnin ja Pielisjokiseudun Suvi Palosaaren pääkirjoituksen luin. Hoh-hoh-hoijaa.

Joko alkaisivat turvallisuuspalvelut maistua?

(Kuva: Jari Kähkönen) Tässäköhän ne sunnuntaina rähisivät?

Sanotaanko näin, että kaltaiseni vanha ja entinen turvakoukku ei ollut kovin vakuuttunut, kun omatoimikirjasto tuli meidän kyläämme. Sen järjestelyt ovat kuin elettäisiin yhä jotain mystistä karjalaisen kulttuurin kultakautta, vaikka kylät nukkumalähiöistyvät ja ihmiset erilaistuvat ongelmallistumalla.

Aika nurja toimintatapa

(Kuva: Jari Kähkönen) Entisen ravintolan tilojen oikea puoli on nyt jonkunsortin kokous-
huoneisto.

No, seuraavana päivänä suuntasin paikalliseen kirjastoon, jossa oli käynnissä 150-vuotisjuhlien taiteilijanhaastattelu ja kahvittelu. Olisin tyytynyt lukemaan lehteni aulan näyttöruudulta, sekä menemään sitten matkaani, mutta kahta puuttui. Viikko Pohjois-Karjalan ja Vaarojen Sanomat sai näet vain paperisina.

Oppimiskokemus

(Kuva: Jari Kähkönen)

Helsingin kaupunginkirjasto toimitti hiljakkoin Vaara-kirjastojen kautta minulle kaukolainaan Kansan Uutisten muinaisen pakinoitsija Juorkunan Jussin, eli Kerttu Kauniskankaan, Vääryyden hampaat -kirjan.

Olette te karjalaiset niin isäntää porukkaa

(Kuva: Jari Kähkönen) Tämä on kuvituskuva, joka voi liittyä tai olla liitty-
mättä yhtään mihinkään.

Kuinka bussi yht'äkkiä jättää matkustajia vuosia käyttämättä olleelle pysäkille? No, kai se on ok; itsekin pääsin yhtä pidemmälle, eli lähemmäs kotiovea kuin koskaan täällä asuttaessa. Mutta mikä on tämä juoru "tietyistä ajoista päivällä", kun historiallisen linja-autoaseman kautta ei muka enää ajeta?