Kaksinaamaiset ”ystäväni”, jotka tervehtivät vaikka väkisin tai alkavat jopa seurata

(Kuva: Jari Kähkönen) Havainnekuva tyypillisestä täkäläisestä järvisestä hiekkauima-
rannasta, jolla tässä kirjoituksessa käsitellyt asiat eivät tapahtuneet. Vaikka toisaalta;
jos alaikäisen juhlapyhä- ja teemapäiväkännäyksen katselu huvittaisi, eiköhän sitä
tiettyinä kellonaikoina tuoltakin löytyisi. Ei huvita. Sellaista olen nähnyt tässä elä-
mässä aivan tarpeeksi.

Olinpa kerran kävelyllä ilta-aikaan muuan työstä vapaan päivän päätteeksi. Näin yksinään autiossa paikassa seistätoljottavan nuoren jo kymmeniin metreihin. Hieman myöhemmin ohitin pallopelaavan kolmikon, joista yksi alkoi morjestella – neljästi se jaksoi yrittää, vaikken vastannut kertaakaan. En edes katsonut päin.

Kännykän kasvattamalla on internetin mittainen typeryys

Jonathan Haidtin Ahdistunut sukupolvi -kirjan mukaan kännykän kasvattamien sukupolvien lapsia ylisuojellaan reaali- ja alisuojellaan virtuaalimaailmassa. Tämä taas teki heistä ennätysmäisen ahdistuneita, pelokkaita, masentuneita, hauraita sekä etenkin ihan töhöjä sosiaalisesti. Ai sekö niitä vaivasikin?

Antimanosfäärinen kiistakirjoitus

(Kuva: Jari Kähkönen) Pikkukakaroilla on liian kiire päästä leikkimään
aikuisten leluilla omista rooliristiriidostaan aiheutuneiden levottomuu-
den- ja epämukavuudentunteidensa takia.

Vai kutsuvat – kertaakaan saamattomat ja yhdessäasuvien parisuhteessa olemattomat – höpelöt pikkupojat internetin majaleikkiään manosfääriksi? Bregmanlaisittainhan Kärpästen herra tuomitaan juopon kirjoittamaksi ihmisyyden mustaamiseksi, mutta kyllä Goldingilla taisi silti joku pointtikin olla.

Koulunalkutarinoita

(Jari Kähkönen) Ei olla Joensuussa; mutta, kun olet nähnyt yhden täkäläisen koulunpihan, olet nähnyt ne kaikki.

Olen kokenut toimittaja ja tiedän koulunalusta sekä lopusta seuraavan aina tietynsortin tarinaa; joko on pyydetty autoon yleisesti, erityisesti söpöksi oletettua pieneläintä katsomaan tai tarjottu karkkia. En siis yllättynyt, kun luin YLE:ltä, että Joensuun normaalikoulun ala-asteella oli tiedotettu asiasta.

Aikuinen, joka näkee ja toimii

Otsikon ilmaus jäljentyi cahieriin Maikkarin rikostoimituksen nettijutun videokylkiäisestä, kunhan vain sain lyijykynäni teroitetuksi. Alkuperämaa on Ruotsi ja valmistaja Nattvandrarna. Asiayhteys on nuorison jengirikollisuus; kaavansa tai reseptinsä lienee nimiyhteisön älyllistä pääomaa.

Ei teilläkään hyvin mene

Parempi kuin ei käy kehumaan; katsoin näet itseäni peilistä, vilkaisin nurkkiin missä tuo kapine fyysisesti sijaitsee ja muistan yhä pankkitilini saldon ennen vuorokaudenvaihteen maksatusta. Mutta, silti; olette te – ympäröivä maailma – melko hömelöä porukkaa, joka vielä maksaakin mokomasta ”etuoikeudesta”.

Terapiayhteiskunta ei ole yhtään holhoavaa kuriyhteiskuntaa parempi

Piti lukemani Mullikasta Asta Tenhusen salametsästysjuttu; se oli ihan köyhä, mutta sain samaan hintaan takasivulta Sunnuntaisuomalaisen kiertolaisen myrkyllisistä parisuhteista. Että – mitä vittua – ei ole diagnosoitavissa narsistista persoonallisuushäiriötä, mutta on silti narsistisia piirteitä?

Laatikonpohjalistaus

Kirjoituspöydän laatikossani on puristusalusta, jossa ylimpänä on printti bussiaikataulusta; päällään makasi kaksi paperiliittimen yhdistämää A 6 -avolehtiösivua. ”Niinkö metsä tosiaan vastaa kuin sinne huudetaan?” – näyn kirjoittaneeni Vaarojen Sanomien kolumnistin jäljiltä joskus alkuvuodesta.

Lapset, joiden haastava käyttäytyminen tekee heistä vaikeasti suojeltavia

(Kuva: Jari Kähkönen)

Ohhoh. Olinpa pompöösi, kun luonnostelin vihkooni ”Mitä nuoret ovat ja mitä ne eivät ole; eli pitäisikö olla erityisnuorisotyölaki”. Useatkin olivat viime syksynä pyrkineet ottamaan puheeksi lastensuojelulain muutostarpeet. Tuleeko turvattomia pikkulapsia ja nuorisorikollisia käsitellä samojen sääntöjen mukaan?

Mistä skeittiparkin roskaisuus oikeasti kertoo?

(Kuva: Jari Kähkönen) Hyi miten ruma kuva tuli suoran salaman, heikon olevan valon,
rakennuksen ulkovaipan tekemän varjostuksen ja kaikesta edelläluetellusta yhteensä
seuranneesta tarpeesta antaa lisää valoa kuvankäsittelyssä. No, ei se täysin otsikon
vierestä ole; kunnan nuorisopalvelut käyttävät tuon oven takana toisessa kerroksessa
olevia tiloja.

Kontiolahden skeittiparkin roskaisuus puhuttaa jälleen; lienekö siitä jo kolmatta vuotta, kun olen viimeksi mokomaan aiheeseen tarttunutkaan? Aikuisten olisi älyttävä, että ei ole kollektiivista tai kunkin kulkijan vastuuta kohdaltaan – joskus muinoin saattoi ehkä olla – nyt on nyt. Eivätkä asiat itsestäänkään hoidu.

Nuorisonmielistelysuoran mätä mopomiitti

(Kuva: Jari Kähkönen) Aika humoristista selittää moot-
toripajasta kunnassa, jonka nuorisotilat eivät edes ole
auki kuin pari tuntia parina päivänä viikosta.

Vanhusbookissa pohdittiin Kontiolahden moposuoraa, mutta jostain kumman syystä – vähän niinkuin pääsiäisen ampumaratakellariperseilystäkin – keskustelunalku vain otti ja hävisi. Sääli. Useampien olisi näet ollut hyvä lukea Liikenneturvan kriittiset moposuorakannanotot(1,2).

Näin se aika ja arvostukset muuttuvat

(Kuva: Jari Kähkönen)

Vuosikymmeniä sitten syksyllä kouluun palatessani jouduin kuuntelemaan ikävertaisen valitusta lomalla saaduista potkuista urheilukilpailun toimitsijan tehtävästä, mitkä väitti tuolloisen poliittisen liitännäisyyteni kansanedustajan järjestäneen. Ja nyt itseltäni kerjätään huomiota hölisemällä ”vitun läskistä”.

Trokarin perässä

Minäkin olen joskus mennä sanattomaksi. Tämä hetki on lähellä esimerkiksi silloin, jos joku koettaa nimiä mainitsematta yllyttää selvittämään väitetysti kylässä alkoholia alaikäiselle välittäneen; sanoakseen tälle, että lopettaa. Seuraa siis muutamia suoria totuuden sanoja trokarin perässä olemisesta.

Netti kiinni sekä kamerakännykät pois – aikuisten oikeudet eivät kuulu lapsille ja nuorille

Pennuilla oli taas joku typerä villitys, "haaste" tai liian pitkän kesäloman päähänpisto. Tuntuuko hyvältä tietää, että nyt ne otaksuivat vanhat yhteisön vähiten kostamaan ja väkivaltaa tekemään kykeneviksi – lue heikoiksi – keitä uskaltaa niin sanotusti kiusata? Joku heistä olisi voinut olla sinunkin omaisesi.

IL-MOI-TA JÄR-JES-TYK-SEN-VAL-VO-JAL-LE

(Kuva: Jari Kähkönen)

Maan alkaessa jälleen avautua parin vuoden koronasulun jälkeen; suunnitellaan, ja on jo ehditty järjestääkin joitain yleisötapahtumia, mutta valitettavasti eräät yleiset ihmistaidot ja -ominaisuudet näyttävät olevan yhä tauolla. Älä ole tietämätön, ennakkoluuloinen, avuton sekä valittele jälkeenpäin Facen puskiksessa.

Kirkonkylän nuorisotilan sulkeminen

(Kuva: Jari Kähkönen) No, sentään alaovessa on nyt jo tuo maalaus.

Vapaa-aikapäällikkö Sari Jormanaisen päätös Kontiolahden kirkonkylän nuorisotilan sulkemisesta ajalla 21.9. - 17.10.21 tuli eteeni Facebookin uutisvirrassa maanantai-iltapäivänä. Tämän syksyn tapahtumat huomioonottaen en voi vilpittömästi sanoa olevani sen paremmin pahoillani kuin yllättynytkään.

Voi Karjalan nuoria

Pitipä sattua. Keskiviikkona SVT:n Uppdrag granskning -toimitus Ruotsissa teki ohjelmaa mopopojista ja poliiseista; perjantaina taas joku Joensuun poliisiaseman heittopussi/rangaistuspartioon joutunut sometti Outokummun nuorten liikennekäyttäytymisestä. No, hyvä on; jatketaan sitten juttua aiheesta.

Niin nuoret esiintyvät kuin aikuiset vastaavat

(Kuva: Jari Kähkönen) Ostoskeskus se on tämäkin.

Aikuisyhteiskunta ei nuorista piittaa. Ensin heidän annetaan kokoontua keskenään, mutta loukkaannutaan, kun tästä ei yllätysyllätys seurannutkaan mitään hyvää. Perätään yhteiskunnan toimenpiteitä, poliisia ja rangaistuksia. Hoh-Hoijaa. Oulun seudulla käydään kuumana, mutta ei idässäkään hiljaista ole.