Louvresta sekä Mellunkylästä

Kiiman ja kateuden laki se on lampaillakin, pohdin istuessani jakkaralla kuullen YLE:n radiouutisista museojohtajan haastattelua ennen teenkeittoa. Louvren vartijat olivat nimittäin mokomankin asiantuntijan – vai sanoisinko vertaisen – arvioimana toimineet oikein. Helsingin Mellunkylässä taas räjähti kaasupulloja.

Tämän ei todellakaan olisi täytynyt mennä näin

Pariisin pysäytyksessä ammutun 17-vuotiaan tapauksessa on nähtävissä kaikki v-keikan piirteet. Ovatko Police Nationalin taktiikka, parityö ja ilmeisesti myös koulutus – siihenhän ensinmainitutkin perustuvat – todellakin näin huonoja?

Kärjistyminen on yhtä pirunpolskaa – silloin kuolee ihmisiä

(Kuva: Jari Kähkönen) Iltakävelyllä näin tälläisen lapun nidottuna kiinni puuhun
paikassa, jossa perinteisesti kontiolahtisnuori toisensa tapaa.

Jatkan Cédric Chouviat’n kuolemaan Pariisissa johtaneiden tapahtumien käsittelyä. En nyt kirjoita kuolinsyystä tai ketkä sen mahdollisesti aiheuttivat; aihe on tilanteiden kärjistyminen yleensä ja erityisesti. Sanon ilmiötä pirunpolskaksi, koska kehitystä on vaikea katkaista ja yleensä lopputulos on tuhoisa.