Taiteilijuuspohdinta

Pohdinpa tässä omaa taiteilijuuttani, kun tuo sulan veden aika nyt näyttää taas kerran olevan tulollaan. Litskasin näet oikean jalan sisäsandaalillani kauden ensimmäisen muurahaisen, kun moinen ilmaantui näkösälle. Housujenlahkeiden suita saa myös harjata säännöllisesti, koska kura roiskuu.

Et sinä minuun käsiksi pääse

(Kuva: Jari Kähkönen)

Kylläpä ihmiset voivat sortua huvittavaan kyökinpsykologisointiin. Tuli näemmä luetuksi ehkä otsikko ja johdanto, mutta ollaan häpeilemättä tarjoilemassa elämänohjeita tai peräti tietävinään millainen ihminen siellä kirjoittaa. Olehan keuhkoomatta eli huokailematta; et sinä minuun käsiksi pääse.

Syntipukkihyppy – luuletko aina tekeväsi oikein, jos itse vastaat teoistasi?

(Kuva: Jari Kähkönen) Tämä on näkymä Espoon
Kilon poliisin kellarin ikkunaan muuanna sydän-
talvisena perjantai-iltapäivänä. Se esittää myös
jännästi bonhoefferiläistä ajatusta tahdonvastuun
alaisuudesta; eikömitä?

Olen tiennyt aina, että ihminen syyllistää, menee henkilökohtaisuuksiin ja puhuu asioiden vierestä. Luinkin äsken Tuomas Teporan Sodan hengen, koska sodanajan mielipidetarkkailu sekä propaganda ovat minusta kiehtovia aiheita, joiden kautta voi sitäpaitsi oppia lisää maailmasta ympärillään.