Kunnoton kuorisuoja ja puuttuva piiri

(Kuva: Jari Kähkönen) Täkäläisittäin liikerakennukset tapaavat olla sitä miksi ne kerran
vuosikymmeniä sitten rakennettiin.

Ilomantsi Cityn apteekki on tätä kirjoitettaessa keikattu toista kertaa. Se saa ajattelemaan kitumalla kuolevien karjalaistaajamien turvallisuutta, joissa pyörinee sama haluttoman-saamattoman-mitääntekemättömän kenkku kierre kuin kaikessa muussakin täälläpäin. No, eivät ne aivan toivottomia ole, sentään.

Ja mitähän se ovienkin lukitseminen lopulta hyödyttää?

Olen lukenut medioista – kaupungeiksi mainittujen – Nurmeksen sekä Kiteen lukitsevan kaupungintalojensa ovet, mutta jäävän tästä huolimatta elämään niin kokonaisuutena kuin keskushallinnollisina himmeleinäkin. Kiitos yrityksestänne, mutta kun tämä ei todellakaan ollut vielä tässä.

Yrityslähestymiskiellon vonkaaminen on turvallisuusalan oma vika

(Kuva: Jari Kähkönen) Hupailukuva. Se pitää pilkkanaan esi-
historiallista ajatusta patukasta sinä ainoana voimankäyttö-
välineenä, joka otetaan mukaan vartiorakennuksesta tai
-huoneesta vain tarvittaessa. Muina aikoina sitä ei tietenkään
voinut edes pitää näkyvissä; tässä tapauksessa säilytyspai-
kaksi lavastettiin joku tarvike- tai peräti siivouskomero.

Tämän tiimoilta on jo naurettu kapitalisteja, kauppiaita, elinkeinoelämän etujärjestö-työnantajaliittoa, amerikkalaisia, ammattiliittoa ja vähän myyjiäkin. Mutta mitäpä, jos oltiinkin pöpelikössä, sokeita sekä ymmärtämättömiä? Ei tajuttu, että yrityslähestymiskiellon vonkaus on ihan turvallisuusalan oma vika.

Luuletko minua turvamyyjäksi, niiden äänenkannattajaksi tai puolustelijaksi?

(Kuva: Jari Kähkönen)

En ole. Nauran halveksivasti sen kaikkia ilmenemismuotoja varauksettomasti, sekä kyseenalaistan mokoman sekasikiön olemassaolo-oikeuden. Tämä teksti naputtuu tekstinkäsittelyyn sekä lentää näyttöön, koska jotkut pöljät googlettavat ”turvamyyjä joensuu” tullen kääntymään blogiini sekunnin murto-osiksi.

Voiko kärryjen työntämättäjättäminen olla turvallisuusriski?

(Kuva: Jari Kähkönen) Kuva liittyy tekstiin sen verran, että siinäkin näkyy ostoskärryjä.

Kylläpä nauroin sydämeni kyllyydestä, kun karjalaiset sättivät toinen toistaan valtatien varressa sijaitsevan automarketin parkkipaikan kärryepäjärjestyksestä. No, kunnes erehdyin yrittämään keskustella asiasta, mutta päädyttiin vain niihin tavanomaisiin solvauksiin, koska maailmankuvien välinen ero oli liian suuri.

Ollaan pitävinään ihmisenä, muttei se silti totta ole

(Lähde: Yle.fi) Kuvasitaatti arvostelutarkoitukseen.

Yle oli tekevinään jutun palvelualojen työvoimapulasta, jossa mainittiin vartijat. "Hän [Lindgren] viihtyy työssään ja uskoo, että alalle olisi nykyistä enemmän tulijoita, jos työstä tiedettäisiin paremmin", lainaan juttua. Hakasulkeet sisältöinen olivat sitten muuten minun, jos joku ei sitä vielä ihan itse tajunnut.

Jos sumutetaan, sumutetaan kunnolla, mutta kaasulla ei sihautella

(Kuva: Jari Kähkönen) Tähänkö ne olisivat laittaneet sen metrovahtimestarin istumaan
siistissä asiakaspalveluvirkapuvussaan asiakkaita palvelemaan?

Tulipa kummelimainen otsikko, heh. Lienekö turvafirmojen voimankäyttökoulutuksen perinteinen vahvuus, sumuttimet; ole nykyään kunnossa laisinkaan? Sitä jäin pohtimaan, kun luin tämän blogimerkinnän perään laittamani poliisin jatkotiedotteen Sörnäisten metroaseman kahakasta.

Varusteet, miehitys ja koulutus kuntoon – muuten käy huonosti

Toveri somessa oli linkannut tähän juttuun. Sen tulisi panna alkuun keskustelu turvallisuusammattien koulutuksesta, mutten viitsi naurattaa ketään; pääoman oikeus liukuhihnatuotettuun, helposti korvattavaan ja halpaan työvoimaan voittaa. Käymättä jää. Varusteissa sekä henkilövahvuuksissakin on ongelmia.