keskiviikko 21. toukokuuta 2025

Melko todellisuuspakoista menoa

Haluat siis olla turvassa, kun osoitat mieltäsi? Valitettavasti et tunne ihmisluontoa ja tanssahtelet – kaunayhteiskunnasta karanneen – turhan ellei turmiollisen – kulttuurisodan ympärillä. Sitä on tänään tietoverkko täynnä; metodina provokaatio ja päämääränä tienaaminen eli julkkikseksi pääseminen. 

On siinä tosin pointtikin, osin. Mielenosoitukset ovat avomaaston massatapahtumia; millaisia velvoitteita niiden amatöörijärjestäjiin voi kohdistaa? Jos taas mukana on ammattilaisia; pitää kysyä niin mielipiteenilmaisun aitouden, laskunmaksajan kuin senkin perään että tuliko nyt jo yksin tämän perusteella asiaa Suojelupoliisille?

Perämetsän Suomen Poliisilaitos tekisi hyvin älyämällä, jottei puhuta sikäläisittäin vakiintuneiden järjestöjen tai muiden vastaavien toimijoiden teemapäiväkulkueesta, johon ottaa osaa vain kotiseudullaan tunnettuja työssäkäyviä vastuullisia aikuisia. Ei todellisuus kumarra poliisin ymmärrystä, kiinnostusta eikä jaksamista. Päinvastoin. 

"Ei todellisuus kumarra poliisin ymmärrystä, kiinnostusta eikä jaksamista. Päinvastoin."

Aktivistien taas pitää siis ymmärtää, että ei mieltä osoittamaan tuosta vain aleta. Ja kun osoittaa mieltään; vetää perässään tai viereensä kaikensorttisia. Joillekin on liikaa, jos joku ylipäätään jotain sanoi – ääneen. Toinen taas rupeaa huutamaan kanssasi kilpaa ja tasantarkkaan päinvastaista kuin mitä juuri itse juuri sanoit. 

Kolmas pämppää päihteitä; neljäs haluaa saada...kaikenlaista hyvää itselleen. Viidenneksi on luullakseen työtätekevät keitä tämä muka häiritsee ja vasta nyt tullaan pitkästyneisiin, asioita päähänsä saaneisiin, huonoharkintaisiin, yllyttyneisiin sekä tieskeihin muihin kuin ovat liian monet mahtuakseen tälle riville. 

Olisi siis kiva, jos ei luulisi yhteiskunnan hoitavan kaikkea ja ihmistenkin vain rakastavan sinua, kun teet tälläisiä yhteiskunnallisia aktivistijuttuja. Aina niin ei käy. Silloin kysytään tietoja, taitoja, suunnitelmia, varusteita sekä vaikka sun mitä, jottei suoritus mene pieleen ja seurauksista tule muutenkin täysin kohtuuttomat.

"Olisi siis kiva, jos et luulisi yhteiskunnan hoitavan kaikkea, ja ihmistenkin vain rakastavan, kun teet aktivistijuttujasi."

En tosiaan saata sanoa, että kummalle kahdesta pitäisi nauraa enimmin tai koviten. Kun nolo totuus kuitenkin on molemmansuuntainen kotiinpäinveto – poliisi toivoo aktivistien säikähtävän ”lopettamaan tuollaisen pelleilyn ja alkavan normaaleiksi” – aktivistien yrittäessä pitää poliisia tapahtumapalvelukumppaninaan.

Ja mitä tekee YLE? Antoi Rovaniemen toimituksessa kuukausipalkkaa nauttivan Maija-Liisa Juntin tehdä jännän persoonallisen aktivistiprofiilijutun, jossa vain katsottiin sivuun kaikesta olennaisesta. Epäkohdat olivat niissä upotetuissa linkeissä, mitkä vievät ties kuinka kauan sitten tehtyihin vanhoihin juttuihin.

Pitäisikö minun ladata Amnestyn kotisivujen PDF-tiedosto saadakseni joku käsitys esimerkiksi mistä siinä ajoradalla marssimisen kiellossa oli oikeastaan kysymys? Enpä taida. Josko onkin niin, että aktivistien tavat ne eniten vaihtelevat paikallisesti? Helsingissä tuollaista käskyä ei yksinkertaisesti olisi noudatettu.

"Jospa onkin niin, että eniten paikallisesti vaihtelevat aktivistien tavat? Helsingissä tuollaista käskyä ei vain olisi noudatettu."

Kulttuurisodassa ihmisillä ei enää ole eloonjäämishaastetta, polttavaa ihmisoikeuksien tarvetta tai edes todellista halua vaikuttaa yhteiskuntaankaan. Päinvastoin – kaikki on vähän liiankin helppoa – siispä pääosa ajasta härnätään kanssaihmistä ja ollaan olevinaan huolissaan kaikesta – paitsi ei mistään olennaisesta.

Suoraan sanottuna – moni voisi hankkia itselleen elämän tai harrastuksen, mutta kääntöpuoli olisi toki – riitelemisestä seuraavan dopamiinipaukun ja huomion saamisen harhaluulon – kato. Olisitkin yht’äkkiä vain tavis tekemässä toistoja kehittyäkseen Sun Jutussasi. Tai tutustumassa toisiin ihmisiin omana aitona itsenäsi.

Tottatosiaan; melko todellisuuspakoista menoa. Sitäkin sain aiheen pohtia uudemman kerran, kun luin YLE:n tarjonnasta jutun nettiriippuvuudesta. Moniko "kuin vailla alaleukaa" tietoverkossa avautuja tai yksittäisiä piruparkoja siellä virtuaalisesti kuraava-kivittävä onkin siis vain pelkkä nisti? Ja muut ympärillään mahdollistajia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti



OHJEET

Tätä blogia voi kommentoida vain suomen kielellä.

Jos sinulla ei ole mitään sanottavaa, älä sano sitä täällä.

Pysy asiassa.

Ole asiallinen.

Älä chattaile.

Ohjeiden vastaisia kommentteja ei julkaista.

Toistuva ohjeiden vastainen kommentointi johtaa toiminnon sulkemiseen.