Ärsyttämisessä on fifty-sixty tsäänssi, ettet tykkääkään saamastasi huomiosta

(Kuva: Jari Kähkönen) Ihmiskontaktin ja kohtaamisen tarve voi käydä
niin suureksi, että toisia aletaan ärsyttää tarkoituksella.

Olipa kerran työyö; piirivartijana pidin luvallista taukoa tehtaanportilla mikroaaltoeinettä naamaani työnnellen, kun sen vuoroesimies poistui paikalta. En yhtynyt tervehdyskuoroon, kosken kyennyt; hän pysähtyi, kääntyi takaisin sekä katsoi päin. No, – sanoinpa sitten minäkin, – kun nielaistuani sain taas puhutuksi.

Tekee itsestään olennaisen ja juuri muuta ei sitten tapahtunutkaan

Kommentoin seuraavassa mediallisia päästöjä, joista useimmat tapahtuivat Pohjois-Karjalan paikallismediassa. Niitä yhdistää otsikkoni ajatus; tehdään itsestään olennainen, vaikka juuri muuta ei sitten saatu aikaan eikä asiallakaan mitään väliä ole. Toisinaan jopa sen olennainen ydin pystyttiin kiertämään.

Ei suuremmin kehuttavaa ja sen kyllä ymmärtää

(Kuva: Jari Kähkönen) Arkistokuva; tuo raksa on muuten jo ajat sitten valmistunut.

Usein minulla ei ole kehumista Kontiolahden kunnasta, mutta nyt on. Kuljin urheilukeskukseksi mainitun ohi; näin kaksi mopoikäistä poikaa katselemassa Höytiäiselle auringonlaskuun keskenään puhellen – istuen huoltorakennuksen katolla – kesällä tenniskenttänä olevan jääkiekkokaukalon äärellä.

Vertaile sinä vain itseksesi

(Kuva: Jari Kähkönen)

Luin Lieksan Lehden työttömyysjutusta, että TE:n palvelujohtaja Katriina Päivinen sanoi sikäläisten pyrkivän minimoimaan menonsa, jotta tulisivat toimeen kausityön tuloilla eläen vaatimattomasti. Sopii kuvaan; näinhän sitkeisiin ja laiskoihin jakautuvan maakunnan asujaimiston tapana varmasti onkin.

On aika paljon pyydetty olla onnellinen ja turvassa – samanaikaisesti

Kaveri, jonka olen tuntenut yli 30 vuotta; laittoi Vanhusbookkiin kuvan tyttärensä t-paidasta – rinnuksiin oli painettu psykiatrisen diagnoosin numero ja alle luonnehdinta siitä seuraavista piirteistä sekä elämäntavoista. Sensortin alaraajaproteesihuumoria. Mikä tässä oli vitsi, sekä saako sille oikeasti nauraa?

Kuka lehtesi oikein lukee, osa 1?

(Kuva: Jari Kähkönen) Paikallislehdet saattavat olla herttaisen pihalla asioista, koska niiden
tekijät ja lukijat eivät enää ole yhteisönsä valtavirta tai edes tiedä missä se kulkee.

Politicon Jack Shafer kolumnoi sattuvasti paikallislehdistön vaikeuksista. Jos ei luule itsellään olevan syntymäoikeutta leluihin, ylläpitoon ja terveyttä sekä toimintakykyä edistävään viriketoimintaan; sietää kyetä esittämään itselleen kysymys, jonka panin tämän tekstin otsikoksi.

Paikallislehtien kustantamisessa uudellenjärjestely Pohjois-Karjalassa

(Kuva: Jari Kähkönen) "Yksinkertainen, helppo
ja lyhyt paikallislehden juttu; se ei ole aikalaus-
lehtimäinen pitkä juttu", sanoi eräs kenestä
tuli sittemmin viestintäasiantuntija.

Laakkosmedian paikallislehtien kustannusyhtiöitä uudelleenjärjestellään; minkä ihmeen tähden? No, onhan tuossa lähettäjän puolivalmiissa notiisissa pari itsestäänselvää läppää, mutta ei niihin olisi pitänyt jämähtää. Näinkö pienet ovat journalistipiirit Pohjois-Karjalassa, että suoremmin ei uskalla kirjoittaa?

Lieksan Lehti: Nurmeksen putka kiinni loppuvuodeksi

Kalterikuva, joka ei esitä ainakaan Nurmeksen
poliisivankilaa.

Eilen ilmestyneen Lieksan Lehden paperilehdessä uutisoitiin Itä-Suomen poliisilaitoksen laittavan Nurmeksen poliisiaseman putka kiinni, kokeiluna. Toiminnan jatkamiseksi tilat tulisi näet remontoida; lopun vuotta kestävällä kokeilulla selvitetään voisiko virkasuhteisten vartijoiden noutopartio korvata ne.