Maailma muuttuu – niin on poliisin ja yksityisten turvallisuuspalveluidenkin

(Kuva: Jari Kähkönen)

Suomessa ilmeni kaksi uutta keikkatyyppiä; rahdin sekaan piilotetun kielletyn tavaran kaappaaminen päivänvalossa, sekä poliisin panttivangiksi ottaminen pelättävissä olevan verihurmejuoksun aluksi. Mitä aiotaan tehdä? Oppimista ja muuttumiskykyä on syytä löytyä; tämä oli muistutus maailman pahuudesta.

Pelkuri yllyttää kieroa vaatimaan osaamatonta leikkimään turvallisuutta

(Kuva: Jari Kähkönen) Vuosikymmeniä
sitten tämä toimisto oli ollut rakennus-
työmaa ja silloin lämpöpatteriin unohtui
roikkumaan tarkastusavain, jota vartio-
kellossa kietämällä kontrolloitiin vartijan
kierrosten tekemistä.

Jatketaan toissapäiväistä juttua kovista tilanteista, mutta käännetään näkökulma paikalla olevasta sinne hälytettävään vartijaan. Onnistumiselle tieto on kaikkein tärkeintä, mutta valitettavan usein sitä ei ole tai se on sekä myöhässä että väärää. Siinäpä sitä sitten ollaan. Joskus edessä onkin moninkertaisesti pahapaha paikka.

Mitä tapahtuisi tosipaikassa?

(Kuva: Jari Kähkönen) Kuvausrekvisiittapatukan
rannelenkki on paracordista, joten tempaisu tällä
voisi kirveltää lyöjääkin. Ellei ole käsineet käsissä.

Vartiointi on jo kauan sitten muuttunut turvallisuuspalveluksi, joka tarkoittaa pääosin mielihyvän tuottamista sitä ostaneelle. Sitäkin mietin taannoin, kun ajoin kaupunkiin; ostoskeitaaseen, jossa vartija päivysti eli jutteli myyjien kanssa. Mitä tapahtuisikaan, jos suorite muuttuu totiseksi keskellä kirkasta päivää arkena kuten Espoossa kävi?