Et toista ilman toista saa

Reino syö akryylimassaa featuring Päivi Lepistö esitti Kumin ja nahkan, joka oli Radiomafian vuoden 1996 kesäkumibiisi. Tuo Raptorin Izmon ja Jufon kynäilemä laini eli otsikkoni muistui mieleen männäuutispäivänä vapaassa assosiaatiossa, kun puhuttiin sangen sivussa itse asiasta olevia myymälävarkauksista.

Siksi itsepalvelukirpputorien turvallisuus ei kehity

(Kuva: Jari Kähkönen) Kun itsepalvelukirpputorit tulivat muotiin 1990-luvulla, niitä
perustettiin hyvin usein juuri kaupoilta tyhjiksi jääneisiin liikehuoneistoihin.

Ostin kerran sisustustuotteen itsepalvelukirpputorilta Joensuussa. Kun olin kassalla maksamassa, tuotesuojaportti hälytti jossain; myyjän reaktio ääneen oli lähinnä "häh". Asiointini keskeytyi hetkeksi, koska tämä poistui pyörimään tuulikaappiin ja ulos oven edustalle – tullakseen kohta takaisin – tyhjin toimin.

Karjalaisen sosiaalipornahtavan viihteellinen kiulujuttu

(Lähde: Karjalainen.fi) Kuvasitaatti arvostelutarkoitukseen.

Odotukseni mokoman suhteen eivät olleet korkeat, koska jo verkkotyrkytyksen kärki oli Gurun kauppapiiriä markkeeraava toimitusjohtaja. Hän hupaili yksinkertaisten ja univormupelkoisten kanssa ikäänkuin Isossa Myyssä ja Centrumissa ei pitäisi aukioloaikana olla vartijoiden sijaan järjestyksenvalvojat. 

Haijahaijahaijaijaa, ei enää kättä päälle eikä käteen rahaakaan

Mikkeli ei ole vain ”ihan päämaja” kaupunki; se on tämän uutisen perusteella arvioituna suorastaan yksityisten turvallisuuspalveluiden uskottavuuskriisin keihäänkärki. Kuinka voi olla olemassa yleisölle avoinna oleva kauppa, jossa ei saa maksaa käteisellä? Voihan se. Näemmä.