Voi rakkaat poikaraukat; ette te ole ystäviä ettekä "saa" yhtään mitään

(Kuva: Jari Kähkönen) Siinä oli tämän setämiehen nuoruuden ensimmäinen vaan ei ainoa helyrasia.

Manosfääristä tärähti! Uusin villitys on nyt moggaaminen, YLE:n mukaan. Kyllä näiden – ehkä pinnallisesti mieheltä vaikuttavien – höpelöiden pikkupoikien leikki enimmäkseen naurattaa minua. Vai on ”alfauros” – tälläkertaa – tälläytynein kossi koreimmissa kuteissa? Ja Amerikan presidenttiyskin ratkeaa näin?

Asiasta viidenteen, Mark Carney sääntöpohjaisesta maailmanjärjestyksestä

Tulin lukeneeksi litteroinnin Kanadan pääministeri Mark Carneyn puheesta tämänvuotisessa Davosin Maailman talousfoorumissa, koska sitä tyrkytettiin linkkinä YLE:n toimittajan suorastaan järkyttyneessä analyysissä. En nyt kuitenkaan bloggaa Trumpista vaan jostain aivan muusta.

Hyvinvointialueet joko elävät tai tuhoutuvat politiikalla

Kuusamolaisäiti valittaa hallinto-oikeuteen poikansa saamasta
kielteisestä vammaispalvelupäätöksestä.

En itse asu Pohjois-Pohjamaalla, mutta samaistun silti YLE:n uutisoiman kuusamolaisen kehitysvammaisen pojan äitiin. Valitettavasti kokoa kasvaneet palvelunjärjestäjät ovat "alkaneet elää omaa elämäänsä"; no, eipä silti naurateta ketään – tuskinpa ne kunnat tai kuntayhtymätkään mitään pyhimyksiä olivat.

Kuin hölmö koira omaa häntäänsä jahtaamassa

Turvallisuus on myös nolaamiselta suojelemista; se muistui mieleeni Björn Borgin elämänkerran ennakkojutusta YLE:llä – ikäänkuin moinen ei olisi ollut itsestäänselvyys. Mitä? Kilpailimmeko me tosiaan joidenkin paskantärkeiden mikänomi(amkkien) ja turhamaisteri -avustajien kanssa?

Yksityisten turvallisuuspalveluiden paradoksi

(Kuva: Jari Kähkönen)

Tulinpa ladelleeksi äskeisen yrityslähestymiskielto-yleisönosastokirjoitukseni loppulauseeksi – tai pikemminkin kappaleeksi – liudan attribuutteja, joiden epärealistisuuden tiedän liiankin hyvin. Sitten luin Hannu Pesosen YLE-jutun yksityisistä vakoiluyhtiöistä, joten päädyin otsikkooni.

Rakastaa vihata

Onneksi minut on tänään lähes täysin unohdettu. Se on ensiajatukseni, kun nyt katson tuota luonnosotsikkoa; otin sen pöytälaatikkolistaukseen YLE:n Maailman Paras Tarja Turunen -podcastin kuuntelun kestäessä aiemmin tänä vuonna. Vertailukohde olkoonkin ehkä hullunkurinen, mutta saatan kyllä silti samaistua.

Miksi turvallisuusala syleilee hyväksikäyttäjäänsä ja pokkuroi halventajaansa?

(Kuva: Jari Kähkönen) Se oli urhea yksilö, joka kesti kanssani kaiken muun, muttei
kyykistymistä maiharin sivutaskussa irtaallaan.

Jos otamme tosissamme väitteen, että yksityisellä turvallisuusalalla on niin olemassaolon oikeus kuin menestymisenkin mahdollisuus; jäljelle jää kaksi ongelmallista henkilöryhmää, joille pitäisi tehdä jotain. Ne ovat ulkoiset toimijuuden kiistäjät ja sisäiset vallantäyteet eli tärkeilijät.

Kohtaanto-ongelma – yksilöiden yhteiskunnan viimeinen suuri yhteinen kertomusko?

En perusta uutisoinnista, joissa työmarkkinoita kuvaillaan joko maantieteellä, nimikkeellä tai numeroilla. Itse k-sanasta taas en taida kirjoittaa mitään kaunista. Tee äläkä puhu; jos ei vakuuta toimintatavallaan, kohtele kunnolla eikä maksa toden arvon mukaan, ei oikeasti tarvitse lisää työntekijöitäkään.

Ei ole ilmaista lounasta eikä keskustelualustaakaan julistaa mitä ikinä haluaa

(Kuva: Jari Kähkönen) Ampumarata-, jeeppimekaanikko- tai lomakassi pienen täydel-
tä kaupallisuusmetaforaa.

YLE:n MOT-toimitukseen kuuluvaksi oletettu Jouni Munukka oli tekevinään nettijutun poliisiväkivallasta käräjätuomion ja virkamiesoikeudellisen menettelyn ratkaisun perusteella. Vaan erifontin viimerivilläkö se olennainen tulikin? Lainaan:"Onko sinulla juttuvinkki poliisin toiminnasta? Ota yhteyttä //." 

Elämällä se elämä selviää, sanon minä

(Kuva: Jari Kähkönen) Kai tuoltakin on tänään joku päässyt, valmistunut
tai saanut päästötodistuksen.

YLE-kolumnisti Roope Lipasti on oikeassa, että käyttäytyminen -oppiainetta ei ole; yleisen elämänviisaudenkin hienovarainen taritseminen tuotti pahemman kerran sattumanvaraisia lopputuloksia. Kyllä löytyy myös – niitä hyviä tyyppejä – sujuvia esiintyjiä, jotka eivät osaa mitään eivätkä tee puolta siitäkään. 

Melko todellisuuspakoista menoa

Haluat siis olla turvassa, kun osoitat mieltäsi? Valitettavasti et tunne ihmisluontoa ja tanssahtelet – kaunayhteiskunnasta karanneen – turhan ellei turmiollisen – kulttuurisodan ympärillä. Sitä on tänään tietoverkko täynnä; metodina provokaatio ja päämääränä tienaaminen eli julkkikseksi pääseminen. 

Vihakurssi ajanilmiönä

Vai alkoi vihavalmentaja YLE:n Perjantai -mikrodokumentissa markkinoida negaamalla; kutitellen, että josko vastapuolessa olisi piileviä tunteita, joita tökkien saisi reaktion ja – ennenkuin itse mitään huomaakaan – ostikin jo tarjolla olevan opin paremmasta elämästä. Jos siis tarvetta ei ole, se luodaan.

Julkkis!?

(Kuva: Jari Kähkönen) Vakiintuneen toimituksellisen
käytännön mukaisesti kuvan ja tekstin välinen asia-
yhteys on joko sattumanvarainen tai täysin puuttuva.

Kiitos vaan YLE-kolumnisti Aleksis Salusjärvi; juuri tuota sulan veden aikaista arkeani surkeuttavaa tosiasiaa en olisi välittänytkään kohdata, vaikka kai minä olin sen periaatteessa aina tiennyt. Myös Pirren Visa Koiso-Kanttilan Huostassa-dokumentissa kuvaama nuorelle hokeminen kosketti.

Jyväskylän järjestyksenvalvontakokeilu ja Helsingin poliisin johtaminen

Ketä kiinnostaa Jyväskylän järjestyksenvalvontakokeilu ja johtaminen Helsingin poliisilaitoksessa? Etäinen kapulakieli karkoittanee tänne eksyneet satunnaiset uteliaat, viihdettä tylsyyteen tai...voi apua...ystävää yksinäisyyteenkin kaipaavat. Että siitä sitten vain substanssipostausta vääntämään. Kivakiva.

Hyväkin viesti voi jäädä julkaisematta

Hyväkin viesti voidaan jättää julkaisematta, jos YLE-sensori on sitä mieltä, että kirjoitettu oli jo aiemmin sanottu tai ei muka liity aiheeseen. Johan on pokkaa; vaatia nyt ilmaistuotoksilta alkeellista julkaisukelpoisuutta enempää. Mutta; sellaistahan se elämä vain on – epäoikeudenmukaista.

Hätäkeskuspäivystäjätkin putoavat vielä takaisin maanpinnalle

Olen tässä jo pidempään ihmetellyt, että mikä hiton kyselytunti hätäilmoitus oikein nykyään on, mutta selvisihän tuokin sitten Radio Suomen Päivässä toimittaja Rasmus Montosen haastatellessa ylipäivystäjä Laura Jalasharjua. Vai vielä vastuuviranomaisen laatima kysymyspatteristo, hah-hah-haa.

Poliisi-itsemurhat

(Kuva: Jari Kähkönen) Tätä vanhaa kuvituskuvaa Kilon poliisin ulkoseinästä en muista
vähään aikaan missään käyttäneenikään.

Haluan tänään poikkeuksellisesti aloittaa selityksellä, sillä käsittelen kahta äärimmäistä tragediaa, joissa molemmissa on kuollut ihminen. Valitettavasti kirjoitus on välttämätön yleisen edun vuoksi; siispä kukin ymmärtäköön, etten nyt erityisesti viittaa hänen rakkaaseensa enkä loukkaakaan yhtään ketään.

Jatkopätkä elämäntapasairauksista ja -terveysongelmista

Minun on toisinaan nähty kommentoivan uutisia ja näkökulmia YLE:n netin laatikossa, koska 98%:sesti moderointi toimii. Yksi pinna lähtee pois siitä, kun sallivat jonkun dillen syytellä minua maahanmuuttoylijohtajaksi sekä toinen siitä että joskus keskustelut sulkeutuvat ennenaikojaan.

Ihmisyyspohdinta

(Kuva: Jari Kähkönen) No, heimotunnuksia kai ne – omalla tavallaan – olivat nuokin silloin joskus.

Kuuntelin Tapio Räihän juontamaa Radio Suomen Itä-Suomen iltapäivälähetystä, jossa soi Lili & Lunan Huuda vaan, missä laulettiin metsän vastaamattomuudesta huudettaessa. Siihen juontaja kommentoi, että jos tuntuu metsän vastaavan niin siellä on joku toinen suomalainen huutamassa.

Tuotesuojaportit

Niitä on ollut Suomessa kauppojen kulkuteillä sen 40 vuotta; mutta, jos uskomme Uutissuomalaisen Rai Suihkosta, nyt on tuotesuojaporttien laulu laulettu. Tai sitten RFID-suojatut lompakot ja korttikotelot nousevat alkaneen vuoden myyntihitiksi? Nii-i. Saahan valvontakameroihinkin jo tekoälyn!