Kenelle tätä oikein tehdään?

Karjalainen julkaisi tietoja, joiden mukaan Joensuun torin seuraavalla yögrillillä pyritään myymään alkoholia ja Kontiolahden sekä Liperin olevan maakunnan ainoat kunnat missä on maan keskiarvoa enemmän lapsia. Mutta mikähän unohtui tai mistä rumuudesta katsotaan hövelisti sivuun?

Niinpäniin. Joensuun keskustan järjestyksenvalvontatilanne on yhä sama tyhjännyhjäyksen ja olemattoman välitila. Pitäisikö muka uskoa luukkukioskin myyjän komentavan vähittäisostajan juomaan ostamansa muualle vai monellako keltalaatta-jv:lle tuota anniskelualuetta aikanaan hoidetaan?

No, toivoahan saa mitä vaan ja luvatakin voi paljon, mutta parasta olisi, kun mokomakin häksytin ei ikinä tulisi olemaan. Myyköön grilliruokaa, sitä varten siellä ollaan ja siinä viisalle kyllin. Tämä ei tule toimimaan sen paremmin vähittäismyyntinä kuin anniskelunakaan, koska toiminnan tukirakenteet puuttuvat.

"Myyköön grilliruokaa, siinä viisaalle kyllin. Tukirakenteet eivät riitä alkoholin vähittäismyyntiin tai anniskeluun."

Jos – ei kenenkään kanssa käymäni – väittelyn vuoksi olen ajattelevinani asiaa naama vakavana, vähimmäisvaatimus olisi viikkoöisin kaksi, viikonloppuisin neljä ja tapahtumaöinä uhka-arvioon perustuva määrä järjestyksenvalvojia. On muuten todella hyvä kysymys, että millä ilveellä asettamispäätös saataisiin pitämään.

Jos yögrilli on anniskelupaikka, ainoaksi varsinaiseksi ongelmaksi jää pitäjän halukkuus palkata tai toimeksiantaa, sillä taivas tietää ettei tämä ole itsestäänselvyys. Mikäli se taas on vähittäismyyntipiste, olisi käytännössäkatsoen pakko turvautua vartijoihin; uskotella itselleen, ettei ilmeinen tori sittenkään ole juuri sitä yöllä.

Kirjoitin tukirakenne -sanan, koska oli kuinka oli ja tekipä kuka mitäkin missä roolissa hyvänsä; tästä huolimatta yritetään tehdä mahdottomuus – säilyttää riskikohteen turvallisuus omin käsin paljaan taivaan alla. Eijeijeiei. Minne tukeudutaan, mihin kiinniotetut, mistä varusteet ja niin edelleen? Ei toimi.

"Oli kuinka oli – yritetään mahdotonta – säilyttää riskikohteen turvallisuus omin käsin paljaan taivaan alla."

Paras vaihtoehto olisi, jos järjestyksenvalvonta hoidettaisiin poliisin ja rajavartiolaitoksen avuksi asetetulla mallilla. Tällöin viinagrillikioskia turvaavat olisivat paikallaan määrätyn ajan, mutta keskustan järjestyksenvalvontaa hoitava tuottaisi esimerkiksi tukikohdan, johdon ja tilannekuvan osana omaa toimintaansa.

Nii-in. Mitähän Kauppahalli Joensuuta – hahhahaa – isännöivä osuuskauppakin sanoisi, jos sitä pyydettäisiin hakemaan asettamispäätöstä; PORA-JV:t valvoisivat pääasiassa hallia, mutta kiska olisi välittömässä läheisyydessä? Kun se vain yhäkin on niin, jottei turvapalvelulaki suo moista torille asettaa – ei päivällä eikä yöllä.

Koska kaikkihan tulee menemään aivan karmeaksi pelleilyksi, jos jotkut vartijat tai järjestyksenvalvojat tulevat jostain niine hyvineen ja koettavat hoitaa tehtävänsä työvuoron aikana. Joukkotappelu, kiinniotetun oikeudeton vapauttamisyritys, poistaminen poistamatta eli toistuva tinkaaminen poistettavan kanssa odottavat.

"Joukkotappelu, vapauttamisyritys, poistaminen poistamatta eli tinkaaminen poistettavan kanssa odottavat."

Hejaheja – kontiolahtinen itsekehu – maakunnan nuorimman kunnan asemasta, mikä nyt sai valtakunnallista huomiota – se taitaa velloa aika korkealla tänä perjantaina. Juu. Onhan täällä tontteja, varhaiskasvatusta ja kouluja premiumkuntalaisten kahden auton omakotitaloperheille, mutta kun ne eivät vielä ole koko elämä.

No, siinähän sitä sitten taas ollaan kuin pohjoiskontiolahtisoletettu pentu – koputtaa kuntosalin ikkunaan alle kymmenasteisessa tuulisen tihkusateisessa Pyhäinpäivän illassa. Oli kaikki säpissä paitsi ruokakaupat ja pizzeria, kukaan ei norkoa nurkilla sekä nyt kyyti kotiinkin seisoo kuskin jäätyä suustaan kiinni jossain sisällä.

Puoliksi maaseutua oleva alikehittynyt nukkumalähiö, se on nolo totuus tästä kunnasta. Puolangan Pessimistitkin tulisivat esittämään tänne shown loppukuusta –  luultavasti osana suunniteltua kiertuetta, – mutta ainoa tieto asiasta löytyi parturin ovilasin mainoksesta. Ennakkoliput järjestäjän nettisivujen kautta.

"Oli kaikki säpissä, kukaan ei norkoa missään sekä kyyti kotiinkin seisoo kuskin jäätyä suustaan kiinni jossain sisällä."

Torillakin taas näemmä pystytetään kojua-paria; kai niistäkin lähipäivinä joskus jotain joillekin myydään, mutta vaikea sanoa, kun ei kerran missään mitään mainosteta. Liekö pystyssä vallan markkinat? Tälläistä aikaansaamatonta kotikutoista nyhjäämistä se on tuo kontiolahtinen elo noin niinkuin ylipäätään.

Sitä katsellessa saa todellakin kysyä, että kenelle tätä oikein tehdään. Kaikessa oletetaan aina oltavan joko itseään sujuvasti sähköisesti palveleva omalla autolla vaikka hevonkuuseen matkustava perhe tai kävelymatkassa asuva käteismaksava omakyläläinen. Tästä taas seuraa aivan tavaton elämänkulullinen kapeus.

Minulta ei irtoa naurua eikä pierua junteille, erauspennuilleen, puolisivistyneille keskiluokkatyrkyille, isännille tai niiksi itseään luuleville, byrokraateille ja sun muille – oireilkoon sitten silmätysten sattuessamme miten tahansa. Ei se taida Kontiolahti silti olla mikään paratiisi, vaikka kaikki täällä onkin teitä varten viritetty.