Armeija ilman sotilaita ei ole mikään armeija lainkaan

Rakkaat kuukausipalkat ja reservinhöpsöliinit, teidän armeijanne on pian entinen turhuuden toteemipaalu tai ketäänpelottamaton – karjalan murteella – tottero. Te itse tapoitte rakkaanne eli oikeasti elatuksenne, olemassaolonne syyn ja hyväksikäyttäjänne; tukahdutitte sen hengiltä ”uudistuksillanne”.

Ei ole Kontiolahti mikään onnela ja karjalaisuudestakin löytyy pimeä puolensa

Maakuntalehti kertoi sunnuntaina Liisa Yli-Ketolan bylinellä, että kylässä on rasismin aiheuttamaa pelkoa ja painajaisessa elämisen kokemusta. Sitä en ihmettele yhtään, sillä tiedostanhan toki missä sekä keiden keskellä asun – jokainen täällä on elävinään erillistodellisuudessa ja toivoo ettei itseen osuisi.

Reserviläinen poseeraa moraalikadon tähden

Järjestelmää riivaava moraalikato tulee käytännössä vastaan jo varusmiespalveluksessa; joku mölähti oikeastaan lähtevänsä johonkin ikävään hommaan melkein mielellään – saaden näin muut kimppuunsa. Reserviajan loppuun kestävä teeskentely ja poseeraaminen alkoivat nyt tosissaan.

Kun pohjimmiltaan armeija on hyväksikäyttöjärjestelmä

Olin joutua YLE:n lineaariradion uutisista umpisolmuun, kun juonto oli varusmiespalveluksen keskeyttämistä henkisten vaikeuksien tähden, mutta haastateltava puheli sotilasavustuksensa hylkäämistä. Eivät tajua tai myönnä mistä touhussa on kyse ylipäätään; siispä file auki ja alan naputtaa tekstiä.

Ristiriitaista

Yksityiset turvallisuuspalvelut ovat välttämättömiä, mutta ne pitää saada halvalla. Palvelun tuottajiin ei liioin luoteta, vaikka heti huudetaan suunapäänä, jos jotain halutaan. Valtuuksia on; niitä tosin ei vain pitäisi käyttää. Tehtävän suorittamisen estäminen on rikos, mutta siitä rangaistaan lievästi ja myöhässä – jos ollenkaan.