Pyytämättä neuvominen

Kirjoittaja ja puhuja toimii myös julkisena intellektellina, joka ajoin joutuu myös neuvomaan pyytämättä. Kutsu sitä sananvapauden käyttämiseksi, ääneenajatteluksi tai vaikkapa työsi jatkeeksi – ethän voi tehdä kuvaa siitä, mitä et ole nähnyt, etkä kertoa sitä muille, mitä et ymmärrä itsekään. Työsi on ajatella.

Muoto ja sisältö vai tunteet ja epävarmuus

(Kuva: Jari Kähkönen) Ei niitä järvinäköaloja ole täkäläisittäin missätahansa.

Minä olen aivan liian vanha sekä kokenut erehtyäkseni keskustelemaan naisen kanssa tunteista. Joko tunteita loukattiin tai tultiin epävarmaksi; tämän jälkeen tullaan epävarmemmaksi eli tunteita loukattiin ”taas” ja jos se ei vielä messunnut niin nyt muuten sitten messuaa. Voit vain päättää joko kestää tai poistua paikalta.

Homo sovjeticus, ihminen uskoo mitä haluaa ja Yle Peräkylä työmarkkinatunaroi

      (Kuva: Jari Kähkönen) Työskentelin jonkin aivan muun jutun kimpussa, kun satuin kohdal-

      le; uutisoin asiasta ja pidin ruudun sen jälkeen arkistokuvana. Itseasiassa; hetkinen; sehän 

      oli muuten tes-halpuutuskeissi vuokratyövoimalla, joten tämä ruutuhan on sittenkin synkas-                sa otsikon kanssa.

Nytkö se selvisi, että ”miksi Jeppe janoaa valeuutisia”? Vähintäänkin Ville Hytönen laittoi Ylen nettisivuilla pöydälle vahvan hypoteesin, joka edistää merkittävästi asiaan liittyviä pohdintoja. Ihminen kykenee niin hyvään kuin pahaankin – huomionkipeyksissään.

Ja nytkö muka Suomen julkinen tila paremmakseen puhdistuu?

(Kuva: Jari Kähkönen)

Anteeksi vaan; en ota tosissani suomalaisten valtavirran poliitikkojen pitkänaamaisen totista puhetta Yhdysvaltain Washington D.C:n tapahtumista. Nytkö Suomen julkinen tila puhdistuu vihasta, nationalismista, rasismista, populismista, valehtelusta ja omaneduntavoittelusta? Älkää naurattako.

Kommunismivouhotuksen takana piilevät pahat aikeet

(Kuva: Jari Kähkönen)

Luin sosiologi Pierre Bourdieuta, joka oli tiedemiehen ammattinsa lisäksi myös rohkea julkinen intellektuelli Ranskassa. Vastatulet – ohjeita uusliberalismin vastaiseen taisteluun, se ei ole vanhentunut kierrossaolon vuosikymmenissään; teos kelpaa yhä tänäänkin neuvoksi nationalisti-populistiemme käsittelyyn.

Työttömyys, populismi ja tunnustusyhteiskunta

(Kuva: Jari Kähkönen)

On jo vanha vitsi, että työ katoaa ennennäkemätöntä vauhtia, mutta silti keskiluokkapellet yhä arvottavat koko ihmiselämän työnteon perusteella ja nyt myös populistit kyseenalaistavat sosiaaliturvan olemassaolon. Kuinka tämä voisi olla vaikuttamatta yhteiskuntamme perusteisiin, sekä mitä siitä tulisi ajatella?

Kulttuurisodasta, päivää – ette ole tosissanne!

(Kuva: Jari Kähkönen) Toimintakuvaa mielenosoituksesta; muistaisi vain,
että milloin ja minkä asian vuoksi.

Kyllä minä niin kummastuin, että oli sanat mennä hallinnasta, kun Uuninpankkopojan blogista luin Perussuomalaisten marssivien mustapaitojen alkaneen vallan sotaa käymään. Kulttuurimarxismia vastaan! Se on jotain mitä ei voi nähdä; saattaisiko tuo muuten johtua siitä, ettei mokomaa ole olemassakaan.

Perussuomalaisuus – politiikkaa vai henkilökohtainen ongelma?

(Kuva: Jari Kähkönen) Ilta-aikainen kuva noin vuoden takaisesta Joensuun keskus-
tasta; havainnollistakoon se tässä kuinka autiolta siellä pitäisi nyt näyttää. 

Perussuomalaiset on populistinen koalitiopuolue. Sen reaalipoliitikot eivät usko itsekään suoltoonsa, metodipopulistit ovat olevinaan tosissaan, valtavirran populistit vaihtelevat hillumisen sekä arkiharmauden välillä, autoritaariset haluavat diktaattoriksi ja joidenkin ”politiikka” on vain häiriintyneisyyden oire.

Liberaali demokratia ja yhtäläinen ihmisarvo ovat ainoa toivomme

(Kuva: Jari Kähkönen) Yhteisöllisyyttä esittävä valokuva ostoskeskuksella, jota ei
enää ole olemassa.

Saatan tuntua vieraalta, kuin olisin toiselta planeetalta, mutta kyllä minä ymmärrän sinua silti. Meillä ei kansa- ja ihmiskuntana näet muuta toivoa olekaan kuin liberaali demokratia sekä kaikkien yhtäläinen ihmisarvo. Sitä eivät kaikki tällä viikolla muistaneet ja useat taisivat silloinkin vain suorittaa niin sanotusti viran puolesta.

Tason noston vaikeus

Silakkaliike härnää persuja ja kokkareita, bloggasi Uuninpankkopoika. Mutta mikä lienee liikkeen taso, kun olemus alkaa vakiintua ja toimintatapojen tulisi olla uskottavia? Haha, ainakin "asiat riitelevät, eivät ihmiset" -hokema on yhtä täyttä huuhaata kuin paretskoilainen "tolkun ihmisyys" oli. Liikkeessäkin pitää osata käsitellä ihmisiä.