Itsensä pettämisestä ja vakioriesoista – pidä puolesi, turvallisuustyöntekijä!

(Kuva: Jari Kähkönen)

Tampereella oli se puukotuksen yritys, jonka johdosta ajattelin seuraavan. Turvallisuustyö on päätöksentekoa. Jos sen tekijältä ei tule räväkkää tästä poikki ja eripäälleen -reaktiota, ollaan joko eksyksissä tai väärällä uralla. Kaikkea ei saa loputtomasti anteeksi mahdollisella kokemattomuudellaan.

On vaikeaa, niin kovin vaikeaa

Hieman Tapanin uutispäivän keskikohdan jälkeen julki tuli epäily pääradan järjestyksenvalvojien asiakkaisiin kohdistamasta oikeudettomasta väkivallasta. Oli sitten – ei yksin tehty pahaa – vaan vielä kakaroiden lailla kuvattu siitä videoita. Synkeää; epäilemättä, mutta miksi sitä on niin vaikea ymmärtää?

Ollaan pitävinään ihmisenä, muttei se silti totta ole

(Lähde: Yle.fi) Kuvasitaatti arvostelutarkoitukseen.

Yle oli tekevinään jutun palvelualojen työvoimapulasta, jossa mainittiin vartijat. "Hän [Lindgren] viihtyy työssään ja uskoo, että alalle olisi nykyistä enemmän tulijoita, jos työstä tiedettäisiin paremmin", lainaan juttua. Hakasulkeet sisältöinen olivat sitten muuten minun, jos joku ei sitä vielä ihan itse tajunnut.

Hätäkeskukseen soittamisen vaikeus, osa 2

Tämä on kaksiosaisen postaussarjan jälkimmäinen osa; ensimmäinen on täällä. Näinpä taas pari sellaista yksityishenkilöiden some-etsintäkuulutusta, että huh-huh. Yksi tapaus on satunnaista urbaania häirikköväkivaltaa ja toisessa on kerrottu julki asioita, jotka olisi tullut ymmärtää jättää vain omaksi tiedoksi.

Eivät meidän maailmat kohtaa, mutta kanssani voi kyllä silti puhua

(Kuva: Jari Kähkönen)

Kaikki ihmiset ovat arvokkaita ja ainutkertaisia; ei tarvita ketään vahvistamaan, tekemään näkyväksi tai touhottamaankaan ympärilleen. Näin kirjoitin muistiin tiesmilloin ja -miksi, mutta pannessani Cahieriin paperipuristimen silmäilyä helpottamaan; keksin, että otsikko sekä johdanto käyvät tähänkin tekstiin.

Tykkilumetusta

(Kuva: Jari Kähkönen) Asioilla, asianosaisilla ja asioita hoitavilla voi olla useita
puolia; tietämättömyys tai niiden kieltäminen ei ole kunniaksi ammattijourna-
listille sekä julkaisijalle.

Uutisankka on perätön juttu. Termiä ei pidä käyttää, jos mediatalo tekee kyseenalaisen julkaisupäätöksen omanapakohtaisista, ansaintaloogisista, sokeudesta asianosaisten intresseille tai muista vastaavista syistä. Jatkan nyt täällä alkamastani teemasta uudella postauksella.

Älä vaan sano, ettei medialla ole valtaa – pokerini pettäisi

(Kuva: Jari Kähkönen)

No, onneksi olkoon. Ne sitten kiistivät olemattoman asian ja lupasivat olla tekemättä sen mitä ei ollut päätetty tehdäkään. Parasta kaikessa on, että nyt kukaan ei hauku sinua valeuutisiksi tai syytä populistisesta tempusta; ovat joko onnessaan luullessaan voittaneensa tai tietävät kyllä vaan hillitsevät itsensä.

Someavautumisella voi olla arvaamattomat seuraukset

(Kuva: Jari Kähkönen) Muinainen Työtuomioistuimen oikeustalo eli tuntijoiden
kesken ihan vaan Kaivarin Kartano. Joidenkin avautujien asia päätyi sinne.

Ellet ole yrityksen, toimialan tai ammattikunnan puhehenkilö; mietipä pari kertaa ennenkuin puhut julkisesti identiteetti ja kytkökset näkyen. Etenkin, jos kritisoit, annat neuvoja, väittelet tai jaat yleisölle tietoja niistä sille ensimmäisenä kertoen. Yhteiskuntamme on mitä on – ei some sen perusteita ole paljoa muuttanut.

Ei tämä ole vartija- tai järjestyksenvalvojablogi

En minä kirjoita yksityisen turvallisuusalan palkoista, työehdoista, työoloista tai yhteiskunnallisesta asemastakaan. Teillähän on ne luottamusmiehet, työsuojeluedustajat ja ammattiliitot; valittakaa niille. Ei tämä ole mikään vartija- tai järjestyksenvalvojablogi, jos se on jäänyt jollekulle epäselväksi.

Pitäisikö työpaikan epäkohdasta tehdä juttu? No, liitoissa on kai mahdollisuus tähän; siellä on nimittäin lehtiä sekä muita mediakanavia. Ja jos ne eivät riitä, onhan lisäksi olemassa vielä TTT, Telma sekä T&RH. Aina voi myös kerätä tietämiään epäkohtia listaksi, jonka sitten lähettää eri medioiden toimitusten vinkkilaatikoihin.

Kuka lehtesi oikein lukee, osa 2?

(Kuva: Jari Kähkönen) Kynämiehen vanha ja uus'. Linkkuveitsellä teroitettu kirjoitusko-

neen korjauskynän jämä; valokuvattu pöytävalaisimen alla, läppärin näppiksellä ma-

kaamassa. Kaikki kolme jätettä hävitettiin aikanaan asianmukaisesti, mutta linkkarin 

kohtaloa en kyllä jaksa varmasti muistaa; se olikin niistä ainoa, minkä olisin välittänyt 

säilyttää.

Vuosituhannen alussa tein pahemman kerran virhearvion, kun luulin yksityisen turvallisuusalan kasvaneen kyllin kantaakseen oman median. Että voisi olla olemassa muutakin kuin firmojen mainokset, herrojen "lehti" ja liiton viesti, koska vast'edes keskustelua käytäisiin moniäänisesti sekä useampiin suuntiin.

Puheenvuoron valta ja sanan mahti

(Kuva: Jari Kähkönen)

Miksi talousvaikeuksissa oleva media tärvää palsta- ja palvelintilaa reservissä ylennettyjen nimilistoihin? Sekö on pahinta, että sotalaitoksen kuukausipalkka ei koe lain tukevan toimintaansa? Niinikään, te MTV:n keskiviikon myöhäisillan rikostoimittajahupailijat, nyt riittää. Ette ole hauskoja ettekä sanavalmiita.

En ole antirasisti, mutta…

(Kuva: Jari Kähkönen)

Kyllähän sitä näkee kaikenlaista, kun maailmalla kulkee. Yksi vain käyttäytyy ongelmallisesti, vaikka uussuomalainen onkin, ja saa siitä täysin odotettuja sekä ymmärrettäviä seurauksia. No, toinen kantasuomalainenpa kuulo- ja näköetäisyydellä pelkää ”hirveää meteliä”, jota ei koskaan tullutkaan.