Positiivisuuspakko

Onko kriittisyys on negatiivisuutta, jota jaksetaan kuunnella vain niin kutsutusti viran puolesta tai jos se on kyllin huvittavaa kelvatakseen viihteeksi? Näin aloin ajatella, kun aluevaltuutettu Tarja Hyyhkyn(kesk) yleisönosastokirjoituksen luin ja keskustelin HS:n sivustolla suoraan yleisön kanssa.

Suorasukaisuus tai -suisuus

(Kuva: Jari Kähkönen)

A6-avolehtiööni vihreiden Snigelin kansien välissä tallentui kuivamustekynän muistiinpano Helsingin Sanomien printistä Inkeri Harjun Elämä&Hyvinvointi -osioon kirjoittamasta kolumnista tästä samasta teemasta. Johan on maailmamme positiivisuudenjanoisen medialliseksi päässyt, pakko sanoa.

Ihmiselon rikkaus ja kurjuus projektiyhteiskunnassa

Mikä minä olen työskentelemään eteesi ilmaiseksi, takaamaan asiasi, toimimaan todistajanasi tai edes pitämään yleisösi viihdytettynä? Koska, kai sitä nyt jokaisella on omatkin asiat ja etunsa ajettavinaan; vain erikoiset hölmöt tai tuhoisasti alttiit juoksevat toistuvasti toisten asioilla ilmanmitään.