Sano työttömyysturvamallisi, ja minä sanon mikä ihanneyhteiskuntasi on

(Kuva: Jari Kähkönen) Miten hyvinvointivaltiossa voi olla kerjäläisiä?

Eivät Kokoomus ja Elinkeinoelämän keskusliitto vietä hippien rakkauden kesää kannabista pössytellen, teemalla ”Kaikkea hyvää kaikille”. Väitetty työttömyysturvan ansiopäivärahan yleiskattavuus on tarkoituksellinen järjestelmänmuutoksen peliliike, joka yritetään tehdä ruman omavaltaisesti.

Moderni yhteiskunta on hyvinvointivaltio, jonka elinkeinoelämä sitoutuu täystyöllisyyteen, valtiojohto kasvupolitiikkaan ja työntekijät palkkamalttiin. Siellä on tarveharkintainen, ansioperustainen sekä osarahastoiva sosiaaliturva; sen tehtävä on tuottavuuden lisääminen. No, näin se ainakin meni 1990-luvulle asti.

Vain itse pääperiaate on koskematon; työttömälläkin on perustuslaillinen oikeus ihmisarvoisen elämän vaatimaan välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Järjestelmän pienempiä pointteja taas voi kyllä muuttaa, jos käy vaalikampanjan tällä teemalla ja saa äänestäjiltä valtakirjan eduskuntaenemmistön muodossa.

Missä on väitetyllä uudistuksella muka perätty reiluus, jos surkeutuva työttömyysturva huonontaa työttömien selviytymisedellytyksiä, ja pakottaa epätoivoiseen kilpailuun työpaikoista suostuen mihin tahansa? No, työnantajat ainakin saavat halpaa työvoimaa ja valtio säästää työttömyysmenoissa. Ei kelpaa!

Moinen ei ole mitenkään yhteensovitettavissa hyvinvointivaltion kanssa. Siellä kaikki ovat yhdenvertaisia; työtön ei menetä henkeään tai ihmisarvoaan eikä pääoman omistajakaan ole kaikkien yläpuolella. Jos taas tämä ei ole ok, minkälaista ihanneyhteiskuntaa sinä silloin oikein tavoittelet? Suoraa puhetta, kiitos!

"Työttömälläkin on oikeus ihmisarvoisen elämän vaatimaan välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon."

Onhan niitä muitakin yhteiskuntamalleja toki joskus kokeiltu. Oli paternalistinen malli: siellä vasta kaikkiin töihin kykenemätön, työsuhteessa oleva sai aivan viimevaiheessa elatusta työnantajalta; köyhiksille taas kirjoitettiin kunnan jauho- ja perunalappuja. Kuri oli kova, mutta sitä edeltäneessä feodaalisessapa se oli ollut vielä kovempi.

Hyvinvointivaltion jälkeisissa yhteiskunnissa kautta maailman on yleensä tapahtunut kolme asiaa: 1) yksityistäminen ja sääntelynpurku 2) sosiaaliturvan romutus 3) työmarkkinoiden uusjako. Väitetty ansiosidonnaisen työttömyysturvan yleiskattavuus iskee ensisijassa numeroon kaksi, mutta vaikuttaa ykköseen ja kolmoseenkin.

Jos ätäkki ei nyt Suomessa tapahdu työttömyysetuusjärjestelmän tulvankaltaisella ylikuormituksella, joka kaataa sen maksukyvyttömyyteen ja toimimattomuuteen; pidempään jatkuessaan olot työmarkkinoilla muuttuvat sietämättömiksi. Kyllä minä ymmärrän; tämänsortin ”tasa-arvoa” se Hayek peräsi jo vuonna 1944! Luin kirjan.

Nyt ajetaan siis luuloliberaalia jälkimodernia yhteiskuntaa, jossa yksillä vain on jatkuvasti toisia huonommat palkat, koska yksimielisyyttä ammattien tärkeysjärjestyksestä ei voi syntyä. No entäs liitot? Siinä vaiheessa ne ovat enää yksi räksyttävä ääni muiden joukossa; ilman valtaa. Elleivät ole peräti täysin historiaa!

"Hyvinvointivaltion jälkeisissä yhteiskunnissa on yksityistetty, romutettu sosiaaliturva ja uusjaettu työmarkkinat."

On tosiaan kiehtovaa, että isäntien EK:kin juuri eilen luopui paternalismin viime rippeestä sosiaalipolitiikassa valtion, rahastoinnin ja riippumattoman viranomaistoiminnan hyväksi. Tätä ennenhän se on vuosikymmeniä tehnyt kaikkensa hyvinvointivaltiodenialismin eteen. Ei täsmää; tai sitten katsomme kuvaa ylösalaisin.

Miksi luulet, että työttömyyskassat edes koskaan tulivat liitoille? Siksi, koska ne olivat isännille pelkkä tilapäinen purkkaliitänäinen; siinä kuin sitoutuminen täystyöllisyyteenkin osana hyvinvointivaltion rakentamista oli. Väitän, että tuo yhteiskuntasopimus on kokonaan irtisanottu, mutta Elina Lepomäki ei vain uskalla sanoa sitä ääneen.

Niin sanottu yhteiskunta olemme muuten me kaikki yhdessä. Ainakaan minä en ole suostunut muuttamaan Suomeani kahjolibertaarien toiveunimaaksi, jossa kaikki ovat yhdenvertaiset, mutta herrat ovat yhdenvertaisimpia. Pääoman arvon lisääminen tai keskiluokan pomotuksentarve eivät ole kelvollisia syitä muuttaa koko maata.

Suomen poliittisen järjestelmän tilasta kertoo jotain, että väitetysti Koronan tähden vaille ansiosidonnaista työttömyysturvaa jääneille ei suunnitella tilapäisratkaisua; ennemmin kokonaisuus myllätään uusiksi. Mutta silti myllääjien yhteiskuntakäsitystä ei pystytä haastamaan poliittisesti. Järjestelmässä taitaa muuten olla aika paha kuolio.