Ihmisyyspohdinta

(Kuva: Jari Kähkönen) No, heimotunnuksia kai ne – omalla tavallaan – olivat nuokin silloin joskus.

Kuuntelin Tapio Räihän juontamaa Radio Suomen Itä-Suomen iltapäivälähetystä, jossa soi Lili & Lunan Huuda vaan, missä laulettiin metsän vastaamattomuudesta huudettaessa. Siihen juontaja kommentoi, että jos tuntuu metsän vastaavan niin siellä on joku toinen suomalainen huutamassa.

Sanoitpa sitten alpha tai alfa – typeriä pikkukakaroita ne ovat silti – vielä pitkään

Mietin kirjoittavani tämän jo tovi sitten, kun luin nuoren yleisönosastokirjoituksen Suuressa Punamustassa Syövässä. Tänään luin YLE:n Lontoon-kirjeenvaihtajan transnuorijutun. Sukupolvet ovat vaihtumassa; zetat ovat nuoria (aikuisia) ja kakarat ehkä A-sukupolvea vaan ei kuitenkaan silti välttämättä parasta A-ryhmää.

Kun karjalainen normaalisosiaalisuus oli liikaa jo karjalaisille itselleenkin

Olin lukenut puskiksesta kuinka tuntematon vanhempi nainen oli puhutellut kahta joensuista lasta kesken heidän valvomattoman ulkoleikkinsä sekä seurannut vielä perässäkin, kun lähtivät tämän vuoksi kotiinsa. Se oli juuri sitä itseään; karjalaista normaalisosiaalisuutta. Olipa ironista, oli asiasta ajateltava.