Estikö se minua? Ei.

(Kuva: Jari Kähkönen) Homonymiana: minä sinulle agendan näytän. No, edes ylivuotises-
sa kuvituskuvassa, kun ei ilmaiseksi huvita tuoreempaakaan tehdä.

En saata sanoa, ettei minua olisi varoitettu, kun kolmessakympissä aloin tehdä paluuta kynämieheksi. Kontrollin värväri kertoi kyllin ilmeikkäästi turvallisuusalan sisäisestä ilmapiiristä – sikäli, kun kentällä olisi muka oikeasti oltu yhtään toimistoa tervehenkisempiä. Juttuja ei olisi ollut pakko kirjoittaa omalla nimellä.

Ihminenhän ymmärtää mitä itse haluaa

(Kuva: Jari Kähkönen)

Siinä kuin keskustelun kääntämistä höhöhööksi lapsellisella sanaleikillä, ilmenee myös väitettyä ymmärtämättömyyttä. Mokoma taukojumppa on kuin ilmeinen spurgu pyytämässä kulkuohjetta hotelliin, tai kissa naukumassa takaovella, jonka toisellapuolella olevassa asumuksessa ei varmasti ole ikinä käynytkään.

Milloin kannattaa vastata

(Kuva: Jari Kähkönen) Anonyymiys ja kontrollin
puute voivat saada vastuullisenkin menettämään
tolkkunsa.

Trollaaminen eli tarkoituksellinen huomionhakeminen ja provosoiminen verkossa on aikamme ilmiöitä; moni, kun ei esiinny julkisuudessa viran puolesta tai ole viestintää työkseenkään tekevä, joutuu päättämään suhtautumisensa siihen. Ei ole helppoa päätellä, että milloin kannattaa vastata ja milloin ei.

Muutama suora sana

Älä kontaktoi, seuraa, tykkää, kommentoi, jaa, lahjoita rahaa, äänestä vaaleissa tai muutoinkaan edistä Junes Lokan ja Sebastian Tynkkysen toimintaa mitenkään. Jos olit tehnyt näin aiemmin; lakkaa, poista ja älä jatka. Jos taas et ollut tehnyt; kaikki on oikein hyvin sekä kohdallaan.

Viranomaisvastainen

Arkistokuva, jossa näkyvät henkilöt eivät liity 

mitenkään tekstiin. Jotkut ottavat virka-asemansa 

niin vakavasti, että katsovat olevansa lähtökohtai-

sesti aina kanssaihmisensä yläpuolella; vaikka 

oikeasti olisivat tämän kanssa kirjaimellisesti sil-

mäntasolla.

Luin verkkosivustosta, joka tarjosi ohjeita verkkohäiriköinnin kohteeksi joutuvalle asiantuntijalle ja hänen organisaatiolleen. Jouduin sivuraiteille pääasiasta, kun nimetön kihlakunnansyyttäjä sanoi siellä otsikkoni v-sanan kaksi kertaa peräkkäin. Mitä? No, se on se valta-asema; aina ne kuvittelevat olevansa majesteetti, jota ei saa ”loukata”.