Ei kakaroiden riehuminen ole mikään äkkiyllätys tai salaliitto

(Kuva: Jari Kähkönen) Täällä laitetaan lasipurkkiin likaavaa, mikä viskataan jonkun seinään.

Se oli silloin yhtenäiskulttuurin, wanhan nationalismin sekä ylhäältäjohdetun yhteiskunnan aikaan se. Nimittäin; kodeissa oli kuri ja julkisestikin aikuisoletettu sai tehdä lapsioletetulle lähes mitä tahansa. Tämän jälkeen maailma ihmisineen on muuttunut paljon. Onneksi. Mennyt oli kamala eikä sitä pidä ihannoida.

Entä jos tämä tapahtuisi teidän kylässänne ja asialla olisivat olleet sinun lapsesi?

(Kuva: Jari Kähkönen) Kun ei edes saada korjatuksi nuorisotilan alaoven lasia, joka
on ollut rikki jo ainakin kuukauden. Teipitkin ovat vain sisäpuolella.

Katsopa Uutisvuoksen jutun pääkuvassa näkyvän miehen kasvoja. Mitä jos tämä olisi tapahtunut teidän kylässänne tai tekijät olisivat olleet sinun lapsiasi? Ymmärrän; mieluiten torjuisit koko ajatuksen. Haluat uskoa – kuin Urho Kekkonen vuonna 1981 kaikista Suomen nuorista – etteivät omasi ole sellaisia.

Pienvandalismi nurkissasi, eli, mitä tehdä postilaatikkojen rikkojille

(Kuva: Jari Kähkönen) Nuorisohenkilö harjoitti tahallista rajoja rikkovaa
käyttäytymistä, eli, pikkuvandalismia; liikekeskuksen kivilaatalla on
poltettu kumia mopon takarengasta sudittamalla.

Jos haluaa ja kykenee toimimaan välittömästi, voi käyttää yleistä kiinniotto-oikeutta ja hätävarjelua. Tämä kuitenkin edellyttää käsitteiden tuntemusta, oikeiden otteiden osaamista sekä etenkin kykyä perustella toimintansa jälkeenpäin. Kosto ja rankaisu eivät ole sallittuja niiden varjolla.

Kohti avoimempaa, vapaampaa ja moniäänisempää sekä -ilmeisempää yhteiskuntaa

(Kuva: Jari Kähkönen)

Armeijalla ja poliisilla oli julkista vastoinkäymistä; MPK:n taloussotkut eivät näet ota loppuakseen, sekä niin kutsuttu poliisin virkamiesoikeudellinen kurinpito tempoilee naurettavasti omansorttisensa sokeuden vallassa. Vai ovatko ne sittenkin vain merkkejä tulevasta uudesta ja toisenlaisesta yhteiskunnasta?

Jos vakinaista armeijaa pidetään

(Kuva: Jari Kähkönen)

Olen vakaumuksellinen aseistakieltäytyjä ja maailmankuvani on armeijavastainen. Lähtökohta on useille liikaa; jos he eivät yritä ”opettaa”, teeskennellään keskustelua yksilöllinen herkkyyteni versus heidän niin kutsutut tosiasiansa. Moinen ylimielinen epärehellisyys yksinkertaisesti kiroiluttaa.

Ruotuväen ja armeijan tonttuilu kertoo karusti muuttuvasta Suomesta

(Kuva: Jari Kähkönen) Kuvaa
on käsitelty poistamalla siitä
henkilötietoja kuvankäsittelyllä.

Kirjoitin Reservinsivarin loppusodassa, että tietosuojavaltuutettu selvittää saiko pääesikunta luovuttaa nimeni ja osoitteeni toisinaan lehdeksikin mainitulle Ruotuväki -nimiselle propagandamyllylle. Nyt tiedetään; sai se. Oli yksittäistapaus, hyväksyttävä syy enkä ollut luovuttamista ennalta kieltänyt(pirustako edes tiesin että olisi pitänyt).