perjantai 15. toukokuuta 2020

Hämäsi ja pääsi pakenemaan


(Kuva: Jari Kähkönen) Helsingin kaupungin liikennelaitos halusi metroasemille
vahtimestareita asiakaspalveluvirkapuvussa. Kuvassa kokeilutyöpiste.

Palaan nyt lähimenneen puukotukseen Oodi-keskustakirjastossa, koska sen oikeuskäsittely antaa aihetta eräisiin kriittisiin sanoihin. Ei muuten hyvin mene, jos kolme omin jaloin kävelevää pääsee yhtä aikaa samaan invavessaan, ainoa apukeino on sosiaalihälytys ja sitten puukottaja hämää sekä pääsee pakenemaan.

On siis niinkuin epäilinkin(1,2). Oikeasti kukaan ei vartioi tai pidä järjestystä Oodissa, koska vartijat halutaan vaan ei heidän kyllä pidä mitään tehdä – ainakin siihen asti kunnes tuli tosipaikka. Lisäksi sijainti on liian keskustassa ja on liian monta avointa kulkureittiä jokasuuntaan, että tästä kokonaisuudesta tulisi muuta kuin sanominen.

Näinollen siihen mitä kukaan ei havainnoinut ei liioin reagoidakaan, mikä käytännössä tarkoittaa oltavan jo keskellä ihmisten joukkoa ja kaikkien silmissä, kun jotain tapahtuu. Itseasiassa tämä toimintapa on niin huono, että se on omiaan johtamaan vetkutteluun, hyssyttelyyn ja ilmenneiden epäkohtien salailuun.

"Ei hyvin mene, jos kolme itse kävelevää tekee invavessassa huumekaupaa ja riidan jälkeen puukottaja pakenee paikalta."

Siksi ei ole mikään ihme, jos tiloissa tehdään kaikkinaisen laittoman materiaalin kauppaa, käytetään huumeita ja säpistään muutenvaan jotain ihmeellistä omaahauskaa; sellainen tuli kaikien kaupunkilaisten yhteisestä olohuoneesta! Tai että hälytys invavessasta onkin ensitieto puukotuksesta.

Ja sitten niin sanotulle tehtävälle lähdetään hyssytellen sekä hah-hah asiakaspalveluhengessä, että "anteeksi, voinko auttaa". Kun invavessasta löytyy kolme ei-invalidia, jotka ovat tehneet väkivaltaa sekä anastaneet toistensa omaisuutta; tekijät tietenkin päästetään karkuun perushämäyksellä, joka oli vanha vitsi jo 1970-luvulla.

Jos löydät puukotuksen osallisineen, johon pitää kutsua viranomaisapua, saako kukaan poistua paikalta? Päihteiden puraisemien ja kadun viemien kanssa on kyllä niin, että he ovat usein yhtä liukkaita liikkumaan kuin häilyviä yhteistyökyvyltäänkin. Ei se siis mitenkään harvinaista ole, että seuraavaksi ’uhri’ on käsiraudoissa ja ’tekijä’ irti.

"Tekijät pääsivät karkuun perushämäyksellä, joka oli vanha vitsi jo 1970-luvulla."

Eräs monista yksityisen turva-alan tabuista on ammattilaiseksi ilmoittautuneiden oma herkkäuskoisuus ja toimintakyvyttömyys, joista kerrotaan usein ilkeitä juoruja. Joidenkin niiden tarkoitus on alunperin voinut olla hyvä; opetus, mutta sittemmin niin tosiasiat kuin itse oppikin ovat kadonneet silkan huomionkipeyden peittäminä.

Kun tarkkaan katsoo, vastassa voi olla koko maailma. Omat esimiehet ja johtajat nauraen vähättelevät; pitävät pelkkänä kulueränä. Toimeksiantaja haluaa ehkä maksaa ajatuksesta, että vartiointi on, mutta ei sen kyllä mitään tehdä pidä. Valtio haluaa rahastaa oikeudesta olla vartija ja tarvittaessa sen evätä; valtuudet ovat näennäiset.

Niin, sitten pitäisi yht’äkkiä ottaa ja pitää kaksi hallinnassa, auttaa kolmatta ja suojata rikospaikkaa nyt jo melkoiseksi hälinäksi menneen tilanteen kestäessä. Eihän se todellakaan ole kovin kohtuullinen valintatilanne, jos vaikka tekijät karkasivatkin paikalta oloissa, joiden ei enää pitäisi olla mahdollisiakaan. Selittämällä.

"Turva-alalla ammattilaiseksi ilmoittautuneiden oma herkkäuskoisuus ja toimintakyvyttömyys on tabu."

Munaushan tämä vartijoilta oli, mutta onko se oikeasti heidän syytään, jos ei koskaan muuta haettukaan kuin hyvää tekosyytä? Paasaan tästä aiheesta niin usein, että minua kehotettiin kirjoittamaan tietokirja, joka valistaisi niin tekijöitä, teettäjiä, ostajia kuin yleisöäkin. Tiedäpä häntä, mutta ainakin yhden konkreettisen askeleen olen ottanut.

Kun minun kirjastoni avasi jälleen ovensa aineiston noutoja varten, tein varauksen Turvallisuusalan perusoppikirja -nimisestä niteestä, jonka ovat kirjoittaneet Vesa Ellonen ja Jyri Paasonen. Ensinmainitun väitän tuntevani jo vuosien takaa, jälkimmäisen tiedän julkisen toimintansa perusteella.

Luen kohta heidän kirjansa ja saan ainakin sitämyöden tietää, että mitkä aiemmat oivallukset tästä aiheesta olivat olleet; ehkä jopa näen millä tasolla kilpailu tällä hetkellä on.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti


OHJEET

Jos sinulla ei ole mitään sanottavaa, älä sano sitä täällä.

Pysy asiassa.

Ole asiallinen.

Älä chattaile.

Ohjeiden vastaisia kommentteja ei julkaista.

Toistuva ohjeiden vastainen kommentointi johtaa toiminnon sulkemiseen.