Hyvinvointialueet joko elävät tai tuhoutuvat politiikalla

Kuusamolaisäiti valittaa hallinto-oikeuteen poikansa saamasta
kielteisestä vammaispalvelupäätöksestä.

En itse asu Pohjois-Pohjamaalla, mutta samaistun silti YLE:n uutisoiman kuusamolaisen kehitysvammaisen pojan äitiin. Valitettavasti kokoa kasvaneet palvelunjärjestäjät ovat "alkaneet elää omaa elämäänsä"; no, eipä silti naurateta ketään – tuskinpa ne kunnat tai kuntayhtymätkään mitään pyhimyksiä olivat.

Ai; keksitte sitten kutsua tuota toimintoanne vielä oikein turvakeskukseksi?

Hyvinvointialueella on kuulemma ollut tilannekeskus jo toista vuotta – alunperin hankkeena – nyt siitä on tulossa pysyvä osa pelastuslaitos-turvallisuuspalvelut -putkea. No, pitihän se arvata; jos pelastuslaitos ja sosiaali- sekä terveystoimi omivat turvallisuuden, – edes turvakeskuksen käsite ei enää ole pyhä.

Elämän tarkoitus

(Kuva: Jari Kähkönen) Vakiintuneen toimituksellisen käytännön mukaisesti kuvan ja tekstin välinen asiayhteys on joko sattumanvarainen tai täysin tahaton.

Olin jo tehnyt muistiinpanoja Karjalaisen yömajajutusta sosiaalisesta syrjäytymisestä, avun vastaanottamishaluttomuudesta ja YLE:ltä Harto Hännisen iskelmäeksotiikkaväitöskirjasta. Pohdinnat tiivistyivät, kun uutiskierrossa alettiin jauhaa työttömien sanktioiden kiristämisestä.

Itsenäisyys, hallinta ja päätösvalta ovat ihmiselle kaikki kaikessa – tyhmyydessäkin

(Kuva: Jari Kähkönen) No, on kuvassa sentään joku koodiavainlaatikko jossain.

Satuin kulkemaan oletetun kotipalveluasiakkaan oven ohitse, jolloin näin – oman sanansa mukaan – hyvinvointialueen kotihoidon työntekijän auki jättämän kooditoimisen avainlaatikon kannen. Onneksi siinä ei ollut avainta sisällä; en saata sanoa, että oliko numerorullissaan oikea avauskoodi vai ei.

Ennalta-arvattavuus ja itsensä toistaminen

Ennalta-arvattavuus ja toisto eivät olisi ongelma, jos tämä olisi kirjaimellisesti verkkopäiväkirja, jossa kirjaisin päivittäisiä tekemisiäni sekä näkemisiäni. Siitä tulee ongelma, jos tähtää topikaaliseen ajankohtaiseen kolumnityyppiseen kirjoitukseen kuten minä teen. Pitäisi alati olla jotain uutta.

Köyhän ja kipeän palvelut

Siun soten IT-palvelut on kuluvana vuonna tehnyt minuun kielteisen vaikutuksen kahdesti. Ensin tökki Korona-rokotusten ajanvarausautomaatti ja sitten Päivystysavun takaisinsoitto. Molemmista on jätetty palautetta; ensinmainittuun on jo tullut vastauskin, vaikka tyyli ei sinänsä vakuutakaan.

Lällänlällän lieru, Jertalta pääsi...päätösesitys

Maakunnassa käy kuulemma kuumana keskustelu soten johtajien palkankorotuksista. Onhan siinä totta siteeksi; nimittäin palkankorotus -sana ja 10%. Sen selvitin äsken webdynastysta yhtymähallituksen pöytäkirjasta sekä esityslistalta. Kaikki muu mahtanee olla pelkkää median nostattamaa vouhotusta.

Kontiolahden apteekin sisäänkäynti pitäisi uusia

(Kuva: Jari Kähkönen)

Kontiolahden apteekin ajoittaisena itsekävelevänä ja liikuntaesteisiä – siellä huomattavasti useammin asioivia – asiakkaita tuntevana haluaisin kehittää apteekin palveluita. Sen sisäänkäynti on nykyään mallia 1980-luvun säästöpankki, jossa liikuntaesteiset asioivat vain harvoin ja tällöinkin avustettuna/saatettuna.

Siveä keskiluokkainen vetoomus hyvän puolesta, kun kaikki ympärillä horjuu

Tämän minä ajattelin, kun eilisnä vappuaattona YLE Itä-Suomen iltapäivän juontaja Tapio Räihä puffasi ylihoitaja Katja Ahosen bloggausta Siun soten netissä. Luin myös juuri Anna Kankila et al:n Työstäkieltäytyjän käsikirjan, josta opin yhteiskuntamme käsityksistä työstä ja piilevistä valtarakenteista.

Millainen henkilöstö; sellainen henkilöstöjohtaja?

Kaikesta sitä joutuukin kirjoittamaan, mutta kyllin räikeän ilmestyksen edessä ei muukaan auta. Ensin Siun soten hoitajat luulivat, että paikallinen työvuorosopimus on kuin tavaratilaus keskusvarastolta; nyt kuntayhtymän henkilöstöjohtaja keskustelee robooteista tyhjien seinien kanssa.

Järjestyksenvalvonta Joensuun keskustassa

Olen kirjoittanut monesti Joensuun uuden kaupunkikeskustan turvallisuustilanteesta. Nyt aihe on noussut uudestaan ajankohtaiseksi, koska saan säännöllisesti lukea somesta purnauksia Korona-viruksen aikaan liittyvän varovaisuuden noudattamattajättämisestä; ne kohdistuvat niin nuoriin kuin vanhoihinkin.