Voi Karjalan nuoria

Pitipä sattua. Keskiviikkona SVT:n Uppdrag granskning -toimitus Ruotsissa teki ohjelmaa mopopojista ja poliiseista; perjantaina taas joku Joensuun poliisiaseman heittopussi/rangaistuspartioon joutunut sometti Outokummun nuorten liikennekäyttäytymisestä. No, hyvä on; jatketaan sitten juttua aiheesta.

Ylläkäyvä upotus on Itä-Suomen poliisin sometusta, jos joku ei sitä vielä itse tajunnut.

Nytkö selvisi, että minkätähden muuan moottoripyöräpoliisi tänä kesänä ja tässä kylässä ei ollut näkevinäänkään edeltään karkuun kevyenliikenteenväyliä ajanutta p-ralliporukkaa tai kypärätöntä polkupyöräilijääkään? Mutta toljotti kyllä penkillä istunutta minua itseäni kuin joukon johtaja ohimarssilla kenraalia konsanaan. Hip-hurraa.

Että ollakseni normaali ja sopeutuakseni joukkoon, minun olisi tullut osoittaa ulkoisia pelonmerkkejä, sekä kaikenmieluiten suorastaan juosta pakoon? Ei tipu. Minä teen yleensäkin mitä itseä huvittaa; enkä liioin erityisesti sulata ajatusta, jonka mukaan yleisön käytössä olevalla paikalla liikkumiseeni puututaan mielivaltaisesti.

"Nytkö selvisi, että minkätähden moottoripyöräpoliisi toljotti minua kuin joukot ohimarssilla kenraaliaan?"

No, toisaalta; täkäläiset ovat kyllä aika tolloja. Heidän käsityksensä seuraleikistä on kuikuilla ja kytätä etäältä niinkuin olisivat jotain vailla, mutta olla silti sanomatta mitään. Sitä virhettä en tee, että rohkaisisin moista puhumaan; tällöin näet suun jälleen kiinni saaminen voi osoittautua omanlaisekseen urheilusuoritukseksi.

Muualla maailmassa olisi vain tervehditty, esitelty itsensä ja sanottu sanottavansa; sikäli, kun olisi oltu tuttuja, haluttu tutustua tai olisi jotain asiaakin ollut. Voi Karjalan nuoria, olen pahoillani puolestanne; tälläisten sosiaalisesti kömpelöiden änkyröiden vaikutuspiirissä kasvamisen täytyy olla rankkaa.

Täkäläiset ovat niin köyhiä ja kateellisia, että on jo liikaa ostaa alle kolme euroa maksava muovipullo limonadia, sekä sitten nauttia sen sisältö kiireettömästi penkillä istuen yleisön näkyvillä. Niinno; kun ei ole missään käynyt eikä mitään elämästä oppinut, luonnollisesti luulee itseään normaaliksi ja oikeutetuksi käskemään.

"Voi Karjalan nuoret; olen niin pahoillani, koska nämä sosiaalisesti kömpelöt änkyrät pilaavat kasvuympäristöänne."

Moisen henkisen ilmapiirin näen ainoaksi syyksi, että miksi postaukseni kärjessä olevassa Tuntemattoman Konstaapelin sometuksessa kuvatut asiat ovat tapahtuneet. Kolmella sanalla sanoen: tylsistyneisyyden, virikkeettömyyden ja tyhmyyden tähden. Ei täkäläinen poliisi vakoile, kaltoinkohtele, kriminalisoi tai tee nuorille väkivaltaa.

Avainsanat olisivat nyt tahaton eskalaatio; jos Joensuun poliisiasemalla olisi valot päällä muuallakin kuin vain kiinteästi seinässä, nuoret viitsisivät edes googlettaa mitä tuo tarkoittaa ja vanhemmat kantaisivat vastuunsa. Viimemainitun suhteen konstaapeli on täysin oikeassa enkä häpeä vähääkään sanoa niin myös julkisesti.

Jos nyt nyt tätä kirjoitusta varten tyypitän ongelmavanhemmuuden, se jakautuu karkeasti sanottuna kavereihin, tietämättömiin, tietäähaluamattomiin, tahdottomiin, osaamattomiin, vähättelijöihin ja naureskelijoihin. Niin, erehdypä vain sanomaan jollekin jotain; ihan sama kuinka asiallinen, syyllistämätön tai henkilöimätön olit.

"Siitä Tuntematon Konstaapeli on oikeassa: vanhemmat eivät kanna vastuutaan ja oli jo aika sanoa se ääneen."

Joko karjalaiset alkavat syyttelemään suunsa avaajaa maineen pilaajaksi, harmonian rikkojaksi tai rupeavat naureskelemaan vahingoniloisina. Seuraavaksi ne menevät henkilökohtaisuuksiin; montako lasta itselläsi on tai etkö koskaan itse nuorena tehnyt mitään. Niinpäniin; tämä liittyi asiaan...miten?

Kyllä se juttu on sillä tavalla, että eivät täkäläiset nuoret ole itse valmistaneet niitä koneita millä esiintyvät edes osista kasaamalla; saati sitten ostaneet omin rahoin tai varastaneetkaan niitä. Joku ne mopot sekä kevarit niille hankki; todennäköisesti siksi, koska haluavat heidät pois silmistään saadakseen olla rauhassa omissa oloissaan.

Aina pitäisi odottaa kymmenen vuotta, että tytöllä on vuorotyö ja julkinen liikenne, sekä pojalla farmariauto vähintään yhdellä turvakaukalolla tai -istuimella. Kyllä se sitten järkiintyi. Joopajoo. Usko, jos haluat, mutta minulle on päivänselvä ettei yksikään tälläisen elämän saanut koskaan missään oikeissa ongelmissa ollutkaan.

"Jos avaa suunsa, karjalaiset syyttelevät maineen pilaajaksi, harmonian rikkojaksi tai heittäytyvät vahingoniloisiksi."

Pahaa pelkään, että Tuntemattoman Konstaapelin kasvatusajatus on hukkaanheitettyä aikaa; ne mopoesiintyjät, joiden elämän lähtökohdat olivat räsät ja nyt päällä on käytöshäiriö tai jotain sitäkin rankempaa, ovat kohta mennyttä. Jos heitä on sakissa korkeintaan kaksi, loput kahdeksan ovat hölmöjä, jotka lopettavat säikähdykseen.

Ylipäätään; ne kahdeksan seuraustajutonta puolikasvuista pentua olisivat voineet alkaa mihin tahansa tekemisen arvoiseen harrastukseen, kunhan heitä vain olisi niihin ohjattu. Mutta ei, joka ainoan ikäluokan kanssa tehdään samat virheet uudestaan ja siksi tämä keskustelu käydään vuosittain arvioilta 2-3 kertaa; vähintään.

Tälläkertaa kukaan ei edes hätkähdä, että selvää savokarjalaa lottuuttavat kantasuomalaiset nuoret leikkivät amerikkalaisen suurkaupungin etnisiin vähemmistöihin kuuluvia rikollisia jenginuoria. Olen jo sanonut, mutta sanon taas: maailman muoti ei maailmaan jää vaan se on tällä sekunneissa, tykättiin tai ei.

"Mopoesiintyjät, joiden lähtökohdat ovat räsät ja päällä käytöshäiriö tai pahempaa; ovat vain kaksi kymmenen joukosta."

On tietynlainen surkuhupaisuuden huippu, että Outokumpu, josta tuli kaupunki vain, koska siellä on liikennevaloristeys; on nyt kuin muka joku Pariisin pahamaineinen banlieue konsanaan. Mitä ihmettä? Muuttuvatko nuorten kokoontumispaikat muka seuraavaksi no-go -alueiksi, hahahahaa. 

Tai mitä ovat sitäkin surkeammat peräkylät, joita yhä kunniksi mainitaan, koska 60-luvulla kohdalleen rakennettiin valtatien risteys; nehän ovat tänään täysin vailla partiointia? Kun poliisia ei siis aina saa paikalle soittamallakaan, nuoret koettelevat rajojaan kenen tahansa kohdalle sattuvan kanssa niin liikenteessä kuin paikallaankin.

Siispä; tulee takaa-ajoja, pysäytyksiä puskemalla ja eräät törmäävät kiinteään esteeseen vahingoittaen itseään. Jos asian voisi hoitaa poliisihallinnon sisäisellä ohjeistuksella, ruotsalaiset olisivat siinä jo onnistuneet. Itse te joudutte lapsenne ja nuorenne kasvattamaan; muuta tapaa tämän asian hoitamiseen ei yksinkertaisesti ole.