Niin nuoret esiintyvät kuin aikuiset vastaavat

(Kuva: Jari Kähkönen) Ostoskeskus se on tämäkin.

Aikuisyhteiskunta ei nuorista piittaa. Ensin heidän annetaan kokoontua keskenään, mutta loukkaannutaan, kun tästä ei yllätysyllätys seurannutkaan mitään hyvää. Perätään yhteiskunnan toimenpiteitä, poliisia ja rangaistuksia. Hoh-Hoijaa. Oulun seudulla käydään kuumana, mutta ei idässäkään hiljaista ole.

Välillä ihmettelee, että missä on ihmisyyden edistys, jos jo 1930-luvulla edestakaisin keskenään seurustellen kävelevien nuorten joukko katsottiin uhkaksi. Tuli poistumiskäsky ja ratsupoliisit hajottivat ”kokoontumisen” väkisin. Säännöt olivat tiukat sekä valvonta ehdoton, mutta yhteiskunnassa ei silloinkaan nähty mitään vikaa.

Piti näet olla 16 vuotta täyttänyt ollakseen myöhään ulkona tai muuten poliisin jalkapassimies talutti kädestäpitäen kotiin. Kahviloitakin oli, mutta piti olla 18-vuotias, jotta olisi voinut ostaa kaikkea niissä myytävää. Lukuisat poliisiyksiköt pitivät  silmällä ravitsemis- ja majoitusliikkeitä.

"Nuorten annetaan kokoontua keskenään, mutta sitten loukkaannutaan, kun tästä ei seurannutkaan mitään hyvää."

Kadulla pääosasta esiintymispuolesta vastasivat laittoman kommunistipuolueen nuorisolinjan aktivistit, jotka eivät tappelussa säälineet poliisihevosiakaan. Tämän nolouden ihmiset ovat kuitenkin kätevästi unohtaneet, koska nationalismi ja kuri kurin vuoksi teki heistä myös jokseenkin itserakkaita sekä sokeita.

Niin. Mitä onkaan tähän verrattuna tytön takapuolenesittely; räkistä piti sitten valita pienimmät jalkaan mahtuvat vapaa-ajanhousut, jotka hilattiin niin ylös kuin saumat suovat ja tietenkin puseron helma sullottiin kauluksesta sisälle? Tai pojan turha edestakainen ajelu maksimaalisen kovaäänisellä kaksipyöräisellään?

No, se siinä vain on, että kun itseluottamus ja ongelmanratkaisutaidot eivät ole kehittyneet läheskään elämäntavan vaatimalle asteelle. Muuten tuskin huomiota kerjättäisiinkään. Siinä sitä opetellaan olemaan, kokeillaan useita juttuja omansa löytääkseen ja notkutaan kavereiden kanssa. Näinhän on ollut aina.

"Mitä tytön takapuolenesittely tai pojan tarkoitukseton äänekäs edestakainen ajelu on silkkaan katutaisteluun verrattuna?"

Mutta sitten menee vakavaksi. Ne eivät kunnioita toisen omaisuutta, ihmisyyttä eikä virkavaltaakaan. Ruvetaan haastamaan, koska ei ymmärretä näin saatujen ”voittojen” olevan olemassa vain niin kauan, kun oikeusvaltio ei joko huomaa mitään tai ehdi niihin puuttumaan. Aina lopulta seuraa kurinpalautus, joka nujertaa jokaisen.

Käyneenä ja nähneenä en aina edes jaksa reagoida avuttomuudelleen sekä jälkeenjääneisyydelleen sokeisiin peräkylän teineihin. Pääkaupunkiseutuiselle nauroin päin naamaa, kun se rupesi hakemalla hakemaan riitaa yleiskielisestä puhetavastani. ”Käytsä läpi oikein jotain tarkistuslistaa, vai?” minä sanoin.

Kun kyläläinen uussuomalaisnuori pummasi minulta tuloksetta rahaa joskus muinoin; vaikenin. Myöhemmin tajusin, etteivät vanhuksetkaan ymmärrä mistään mitään eivätkä halua sitä kuulla, kun erehdyin puskiksessa sanomaan saman kantasuomalaisista nuorista. Enkä yhäkään antanut rahaa. 

"Tajusin, etteivät vanhuksetkaan ymmärrä mitään eivätkä halua sitä kuulla, kun erehdyin sanomaan asiasta puskiksessa."

Jos tosiaan et ihan itse tajua, ettei alaikäisellä ole mitään asiaa pyytää rahaa vieraalta aikuiselta, koska siinähän voi tapahtua vaikka mitä; voisit oikeasti pitää pääsi kiinni. Tai ellet havahtunut, kun Osuuspankki sulki automaattitilansa, koska kakarat pitivät sitä nuorisotilanaan ja käyttäytyivät sen mukaisesti; jatka sinä vaan uniasi vastakin.

Sekä mitä ihmettä sekään mihinkään liittyy, jos julkistilan WC:n lisäksi samassa suunnassa paloi muutakin; tekohan tapahtui, koskeivat nuoret muutakaan ajanvietettä keksineet kuin polttaa paperia teräksisessä pisuaarissa. Taidattepa tuppukyläiset olla pikkuisen omistushaluisia; teillehän ei ulkoa muuta kerrota kuin pelkkiä kehuja.

Niinikään; mistähän mahtaisi johtua, kun joka kevät ja syksy tulee samantyyppinen ilkivalta- sekä häiriköintipiikki? Arvaus: ikäluokka vaihtui. Eiköhän tämäkin ole vain yksi seuraus seutukunnan syrjän rajan kasvupainekunnan satsauksista. Joitain asioita hoidetaan hyvässä etunojassa viipottaen; toisten olemassaoloa ei nähdäkään.

"Eiköhän tämäkin ole seuraus kasvukunnan satsauksista. Yhdessä mennään etunojassa ja toisessa ei ."

Esimerkiksi nuoriso- tai turvallisuuspalvelut. Sanoisiko tähän sen jo vanhaksi vitsiksi muodostuneen keskikarjalaisen nuorisotyöntekijäviisauden? Että hyvä olisi välillä olla kotonakin perjantai-iltana. Voivoi. Kun katse on noin tiiviisti omaan napaan suunnattu, en jaksa motivoida itseäni opettamaan kenellekään yhtään mitään.

Tehtävissä ei taida oikein olla  muuta kuin antaa asioiden kärjistyä henkilövahinkoihin, omaisuustuhoon ja oikeusjuttuihin. Mielellään kuitenkaan ei, koska tiedän varsin hyvin mokoman olevan niin arvaamaton ja epätarkka menetelmä, jotta pahat seuraukset voivat helposti kohdistua niin itseeni kuin omiinkin rakkaisiini.

Aikuisyhteiskunnan pitäisi olla hereillä ja reagoida huomattavasti herkemmin nuorten esiintymisiin. Sellaista nimittäin sattuu; tapausten kulku muodostuu keskeisesti sen mukaan mikä vastaus annetaan. Tämä on juuri niinkuin Oulun poliisi sanoo; kaikkien on nyt tehtävä oma osansa. Muuten mikään ei onnistu ja tulokset haihtuvat ilmaan.