En ole antirasisti, mutta…

(Kuva: Jari Kähkönen)

Kyllähän sitä näkee kaikenlaista, kun maailmalla kulkee. Yksi vain käyttäytyy ongelmallisesti, vaikka uussuomalainen onkin, ja saa siitä täysin odotettuja sekä ymmärrettäviä seurauksia. No, toinen kantasuomalainenpa kuulo- ja näköetäisyydellä pelkää ”hirveää meteliä”, jota ei koskaan tullutkaan.

Puutuin puheeseen; sanoin nähneeni tilanteen toistuvan vähintään kahdesti aiemminkin ja ettei mitään niin sanottua julkista meteliä ole oletettavissa. Yhden sellaisen jälkeen yleisöä puhuteltiinkin asian tiimoilta, jolloin osallistuin keskusteluun kertaamalla relevantit lakipykälät. Oli mennyt juuri niinkuin pitikin.

Taisi eräskin mahdollisesti rasistisesti motivoitu pahoinpitely ”jäädä tapahtumatta” sanan virallisessa merkeissä; ikääntyneeksi kantasuomalaisnaiseksi oletettu löi oletettua nuorta miesvaihto-opiskelijaa kasvoihin avokämmenellä. Kukaan ei ollut näkevinään mitään; lyöty kävi vain ulkona kääntymässä ja palasi sitten takaisin paikalleen.

Minä? Ei ollut toimivaltaa, välineitä, rahkeita tai mitään muutakaan. Sanottavasti ei huvittanut päätyä pitämään yhtä asianosaista yhdessä ja toista toisessa kädessä, kun samalla tinkaan jonkun häken luuripässin kanssa puhelimitse ettemme vain joutuisi noin tunniksi odotukselle, koska ”tilannehan on jo ihan rauhallinen”. Tiedän kyllä.

Näkyvästi päissäänoleva uussuomalainen bussissa halusi istua viereiselle paikalle, kätellä, jutella ja ennen poistumistaan tehdä vielä venceremos-tervehdyksen. Kaikki paitsi viimemainittu kävi päinsä; rauhanmiehenä en pidä sissien nyrkkitervehdyksistä, ja olen sitäpaitsi aika tarkka siitä kenet hyväksyn poliittisessa mielessä toveriksi.

"Ongelmallisesti käyttäytynyt uussuomalainen sai odotettavat seuraukset; kuten pitikin."

Kuinka vaikeaa on siis käsittää sellaiset asiat kuin kaikkien yhtäläinen ihmisarvo, sovelias käytös ja laillisuus- sekä lainalaisuusperiaate? Paikoin hyvinkin vaikeaa; näin se on nähtävä, kun tässä kulkiessaan ympärilleen katselee. Ei kaikkea tarvitse ymmärtää eikä hyväksyä; sen estämättä, että tietyistä ydinarvoista ollaan yhtä mieltä.

On itseasiassa olemassa muitakin mahdollisia suhtautumistapoja kuin, että rajojen tulisi kaikenaikaa olla täysin kiinni kansainvälisiä ihmisoikeusvelvoitteita halventaen; tai että kaikkien pitäisi kaikenaikaa päästä vapaasti minne tahansa. Asialliset asiat hoidetaan asiallisesti; ei se tässäkään kysymyksessä ole sen vaikeampaa.

Ei ainakaan tulisi olla, mutta tänään kulussa on niin paljon todellisuudenkieltäjiä, maailmanvallankumouksen opetuslapsia, populistireuhaajia, vihaajia, vaihtoehtoisia ja mitä niitä höpsöliinejä kaikkia edes oli; ettei ilmeinenkään ole aina ihan ilmeistä. Mitä esimerkiksi sanoisit itse naisia kohtaan sovinistiselle homoseksuaalimiehelle?

Tosiasiapohjainen. Siinäpä on yksi sana lisää, joka vaikuttaa niin tuhottoman vaikealta ymmärtää nykypäivänä. Niin moni paljastuu pelkäksi vänkääjäksi, joka uskoo vain ”väittelyn” jatkumiseen, kun mitään ei myönnetä; ja samalla tehdään parhaansa tökkiäkseen vastapuolta sondilla, että sitä saisi naureskellen vähätellä.

"Tosiasiapohjainen. Siinäpä on yksi sana lisää, joka vaikuttaa tuhottoman vaikealta ymmärtää nykypäivänä."

Miksen siis minäkin laittaisi provo-otsikkoa blogilleni? Jakavathan jokasortin rokkihenkilöä poseeraavat ja väitetyt tietokonenörtitkin rasistista materiaalia eivätkä ota käyttäytymisestään mitään vastuuta. Ja heteroseksuaalit kertovat törkeän homofobisia vitsejä, mutta muistavat ainakin itse nauraa niille loppuun päästyään.

Yhdenvertaisuus on aika rankka laji; tosiasiassa moni katsoo sitä jo lähtöjään kierosti, haluaisi ymmärtää käsitteen jokaisen totaalisena arvottomuutena, oikeudettomuutena ja sortamisena. Kun ei edes itse näe omia lähtökohtiaan, että oikeasti katsoo ”noiden” voivan kyllä saada, jos ”me” vain silti pysymme yläpuolellaan.

Suurin kaikesta on liberaali demokratia, jolle on niin sanakirjasuomennos kuin puolen maailman mittainen määritelmäkin; mitä kaikkea se voikaan kattaa. Suomalaisten näyttää kuitenkin olevan niin kovin vaikea ymmärtää, että ilman sitä ei ole paljon muutakaan sellaista hyvää mitä he nykyään pitävät itsestäänselvyytenä.

"Suurin kaikista on liberaali demokratia; ilman sitä suomalaisilla ei olisi monta hyvää, jota pidetään itsestäänselvyytenä."

Jotenkin vain hassutellaan, että olisi olemassa fasismi, jonka taantumuksellisuus epävapaus tiedonhalveksunta ja oikeusvaltionvastaisuus olisivat hyvästä; eikä yksin estäisi elämästä kuristamalla kaikkia yhtenäisesti yhtä aikaa kurkusta. Nythän yksi persugaulaiter pyrkii jopa määräämään jumalanpalveluksen lauluistakin!

Selvisi samalla sekin, että miksi ”oikeistolla” ei Suomessa ole valtavirtaista mediakanavaa. Tämä enemmistö kun tietää kaiken, osaa kaiken ja rahaakin riittää loputtomiin! No, koska niiden täytyy vääntäytymällä vääntäytyä muka uhatuksi ja vainotuksi vähemmistöksi, sillä muutenhan ne eivät jaksaisi olla olemassa.

Siinähän se ristiriita juuri onkin. Jos siis minä sanon, että en ole antirasisti mutta; silloin jompikumpi ei yksinkertaisesti ole totta. Näin taitanee olla niin kutsutun oikeistommekin suhteen; aina alhaisimmasta kalsaroidusta näppäimistösoturista marssivan hupparimiliisin kautta hyppypotkuosastoon ja poliittiseen siipeen asti.

Niinpä, fasismin lumous on aina fuulaa, ja perussuomalaisuus on tuhon aate; sikäli, jos tämä ilmeinen totuus täytyy vielä erikseen suoraan sanoa. Nytpä tuli sanottua.