BLM – nollariteinien...minkä asian liike

(Kuva: Jari Kähkönen) Etusivu uusiksi: Black Lives Matter -liike aloitti toiminnan
Kontiolahdessa. Tai sitten ei.

YLE etsii olennaisuuttaan täysi-ikäistyviltä nollariteineiltä, mille se on täysin passé; rasisteilta sekä heidän palkkaa nauttivilta yllyttäjiltään taas halutaan provokaatio. Näin minä näen liikkeeksikin mainitun Black Lives Matter Helsinki -mielenosoituksen järjestäjien haastattelun. Mainos; ei mitään sanottavaa.

Kyllähän minäkin lähikirjastoni lehtienlukualueella viikko-pari sitten nauruani pidättelin, kun Kotiseutu-uutisten mukaan BLM oli peräti olevinaan jo Liperissä asti. Liperihän on paitsi leipäpitäjä, jonka mylly äsken paloi; se on myös puolen maakunnan emäpitäjä, josta muut ovat vain sittemmin nimellisesti itsenäistyneet.

Pertsamedia koettaa siis hiki päässä ja ruska pakkasessa hakea kellokkaita, jotka  olisivat edes sanovinaan jotain ajan kuumimmasta kysymyksestä. Paitsi, että he puhuvat vähän eivätkä silloinkaan sano juuri mitään. Kotsarilla oli paripalstainen tunkkaista kotiseutuylpeyttä; YLE:llä oli tekemisestä hengästymisen leyhyttelyä.

"Pertsamedia etsii hiki päässä ja ruska pakkasessa kellokkaita puhumaan ajan kuumimmasta kysymyksestä."

Nyt on siis journalistisella tiedonhankinnalla paljastettu, että ainakin ulkoisesti etnistetyn näköinen uusliperiläinen koki saavansa kulkea kotitanhuvillaan rauhassa. Helsinginseutuista yhden asian liikkeen likiarvoa taas on elähdyttänyt kaikkein eniten ei-valkoisen minneapolilaismiehen ”surmaaminen 20 dollarin tähden”. Hoh-hoh.

Luvalla tai ilman sanoen; kylläpä oli ilmankevyttä ajattelua maksimaalisen teinimäisesti ilmaistuna. Saatiin ketterästi rakennettua merkittävä alueellinen painotusero sanoin, joiden saattaa silmätsuljettuna kuvitellen jopa uskoa olevan sanojiensa omia; ihan ehdan 1960-luvun muuttotappiovollauksen tahtiinhan se meni.

Niinno. Eihän ole ollut maassamme tavatonta, että vähästä on marssimaan lähdetty tai pidetty puolen ellei suorastaan koko päivän lakko; asioihin ulkokohtaisen viileästi suhtautuneet aikalaiset kertoivat niistä vitsejä minunikäisilleni, silloisille lapsille. Luokkakantaisilla ammattivallankumouksellisilla oli sentään vielä tavoitteitakin.

Solidaarisuudenilmauskin sijansa saakoon, koska länsimaisen poliisityön valtavirta on hyvin verkostoitunutta ja toinentoistaan kopioivaa. Olen itse sanonut sanomasta päästäkin, että niin Minneapolis kuin Buffalokin voisivat koska tahansa tapahtua Suomessa; eikä Atlantakaan oikeastaan sinällään mahdottomuus olisi.

"Minneapolis ja Buffalo voisivat tapahtua Suomessa eikä Atlantakaan mahdottomuus olisi."

Mutta näin ei sano BLM. Ylipäätään Suomi ei nykyisellään todellakaan ole mikään toiveuniyhteiskunta missä poliisi on ystäväsi. Löytyy kyseenalaisia voimankäyttöjä, poliisivetoisessa esitutkinnassa käytetään pakkokeinoja väljästi ”tarpeen mukaan” ja esitutkinta käynnistyy kansalaisen rikosilmoituksesta kuin tulpaton mopo.

Suomen Black Lives Matter onkin lähinnä ollut avuksi antamalla Suomen Sisulle mahdollisuuden siirtyä marginaalisesta olemattomuuteen kulttuurimarxismia rasistisin sanankääntein manaten. No, palvelus se oli toki tuokin; mokoma epatto kansalaisjärjestöksi on sitäpaitsi ollut toiminnallisesti unten mailla jo pitkään.

Silti, varovainen pitää muistaa olla aina. Jos joku on jo repinyt yläkoulun käytävän avotelineessä olevasta jauhesammuttimesta sokan; ei pidä työntää sormiaan lähellekään koko hökötystä, tai pian pääsee ensin valkoinen pöllähdys ja sitten haetaan jo syyllistä. Näinkin voi käydä, kun yhden asian liikettä pidetään.

"Silti, varovainen pitää olla. Jos joku repi yläkoulun käytävän jauhesammuttimesta sokan; on siitä pidettävä sormet erossa."

BLM:llä ei tosin persukansan puolueen eduskuntaryhmän harmiksi ole toistaiseksi ollut sen suurempia haasteita, kun edes satunnaista humalaisten nuorten joukkotappelua Siinä Tavallisessa Paikassa ei saatu selitettyä liikkeen viaksi. Jos ihan tarkkoja ollaan; puhenaistensa ei edes koskaan tarvinnut ottaa asiaan kantaa.

Minä kysyn nyt, että minkätähden Suomen BLM:ää edes liikkeeksi mainitaan? Sehän on silkkaa täysi-ikäistyvän nollariteinipolven somesta torille tullutta tuntojentuulettelua; sanottavaa ei ole ja toimintaakin vain nimeksi. Mutta tädit sekä sedät tykkäävät, kun aktiiviset nuoret ovat kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista.