Tämä piha on varattu...vai miten se nyt oikein menikään?

Johan minä kauan sitten pääkaupunkiseudulla näin päiväkotien portinpielissä kylttejä, joiden alueen käyttövarausajan toivottiin kai ohjaavan nukkujat ja säpisijät matkaansa ennen päivännousua. Mutta nyt täkäläiset vuoropäiväkodit alkavat suoda säännöllisen leikkitunnin pihoissaan.

Ajan ilmiöitä

Ihmisen käyttäytyminen on osin ikiakaista saman vanhan toistoa; toisinaan taas ainakin ollaan keksivinään keinoja olla – omasta ja turvallisen aikuisensa mielestä – mielekkäässä vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Voi hyvä tavaton sentään, jottemmä paremmin sano. Hanki elämä sekä kasva ihmisenä!

Kun sinä haluat

Lastensuojeluhistoriaa on ollut metka lukea. Olemme siis eläneet 40 vuotta toisen modernin aikaa, jota lukijoista yksinkertaisimpien tähden en nyt kutsu esimerkiksi jälkimoderniksi. Siihen näet sisältyy heidänkin oikeutensa valittaa, kun loukkaantuivat, vaikka altistivat itsensä sen vaaralle omalla päätöksellään.

Surkeiden sattumien summa vai onko Rådmansgatan Pohjoismaiden Minneapolis?

Syyttäjä ei hakenut kahta pidätettynä ollutta järjestyksenvalvojaa tutkintavangeiksi, koska edellytykset puuttuivat, mutta heitä epäillään edelleen törkeästä kuolemantuottamuksesta. Expressenin jutun luettuani arvelen oikeaksi sanoa sanaseni, koska on tärkeää, että asia ymmärretään oikein.

Mitä opin ”vartijaväkivallasta”, kun keskustelin joensuisesta baarikäyttäytymisestä?

(Lähde: yle.fi) Kuvasitaatti arvostelutarkoitukseen. Liivin selässä lukee
erittäin selvästi mitä ollaan, jos nyt vain ylipäätään ruotsia osaa.

Keskustelu käynnistyi – yllätysyllätys – Facebookin puskaradiossa, kun joku oli pyytävinään baarin vastuuhenkilön yhteystietoja, mutta rupesikin seuraavaksi puimaan ongelmaansa erittäin yksipuolisen kielteisesti. Kylläpä muuten kuulostikin tutulta, epämiellyttävästi. Vartijaväkivaltatapaus taas oli Ruotsissa. 

Trokarin perässä

Minäkin olen joskus mennä sanattomaksi. Tämä hetki on lähellä esimerkiksi silloin, jos joku koettaa nimiä mainitsematta yllyttää selvittämään väitetysti kylässä alkoholia alaikäiselle välittäneen; sanoakseen tälle, että lopettaa. Seuraa siis muutamia suoria totuuden sanoja trokarin perässä olemisesta.

Järjestyksenvalvojat ovat Marsissa ja toimittajat Venuksessa

(Kuva: Jari Kähkönen) Myönnetään, olin vierailulla
koulutusyrityksessä, jonka suuropetustilan oleva
valaistus teki näkymästä hämyisen kapakan narik-
katiskin kaltaisen. Siitä syntyi moneen kertaan
käytettävissä oleva arkistokuva.

Esteettinen makuni on saada minut sylkemään jääkaappikylmän ja maltillisesti sokeroidun mustaherukkamehun perinteiseen puolen litran juomakauhaan minitarjottimella, jos minua edes toivotaan turva-alan viralliseksi selittäjäksi. Mutta toisaalta – päästänkö tämän höpöhöpöjutun ohi kommentoimatta?

Kilikalikeikka ensikertalaiselle

(Kuva: Jari Kähkönen)

Kilikali on slangia ja tarkoittaa murtoa, jossa suljettuun tilaan on menty väkisin sisälle joko varastaakseen tai mellastaakseen sekä rikkoakseen paikkoja. Murtoja tehdään kaikenlaisiin paikkoihin kaikkina aikoina; tarkista, äläkä luulottele. Olennaista on tietää, että onko teko enää käynnissä vai ei.

Ei pidä jäädä tunnelmoimaan sinne Facebookin puskaradioryhmään

Joihinkin keskusteluihin on vain pakko puuttua, vaikkei ehkä kannattaisikaan. Tavallinen "puskaradioasiakas" on näet usein kuin uusseelantilainen merileijona. Kohdattaessa pitää joko kävellä rauhallisesti pois tai asettaa päiväreppu – kantoviilekkeistä roikottaen – itsesi ja niiden väliin, kun teet Sun Juttuusi.

Kiitos tunnustuksesta

(Jari Kähkönen) Sopimuksettoman tilan aikainen painostustoimi; ulosmarssi,
jonka työntekijät toteuttavat kootusti yhtenä joukkona ehkäistäkseen työn-
antajan vastatoimet. Ollaan suorituksen kohdassa paluu; seuraavaksi tapah-
tuu poistuminen. Paikka ISS Security Oy, Pitäjänmäki, Helsinki ja aika on
alkuvuodesta 2011.

No, eiväthän ne nyt tähän varsinaisesti nimeänikään laittaneet. Enkä ole saamassa sen paremmin riemusaattoa palatessani ostrakismista yhteisöön jonakuna, jonka kunnia on täysin palautettu; kuin tule nyt suuremmaksi mitä koskaan olinkaan. Hahahaa. Anteeksi. En osaa suhtautua asiaan vakavasti.

Viranomaiset hoitavat sinun asioitasi, mutta he eivät ole kavereitasi

(Kuva: Jari Kähkönen) Kuvituskuva, joka liittyy mitenkään mihinkään vain siten, että
minä sen otin. Auton rekisteritunnus luonnollisesti poistettu kuvankäsittelyllä.

Kiitos naapuruston varoittamisesta, kun pakettiautosta kuvattiin talojen pihoja kylässänne. Päämäärä on jalo, mutta menetelmä valitettavan tehoton, koska Facessa ei luoda viranomaistehtäviä. Sellaiseen on aihetta, koska kotirauhaa ei parane häiritä eikä sen piirissä sovi kuvatakaan ilman etukäteistä lupaa.

Netti kiinni sekä kamerakännykät pois – aikuisten oikeudet eivät kuulu lapsille ja nuorille

Pennuilla oli taas joku typerä villitys, "haaste" tai liian pitkän kesäloman päähänpisto. Tuntuuko hyvältä tietää, että nyt ne otaksuivat vanhat yhteisön vähiten kostamaan ja väkivaltaa tekemään kykeneviksi – lue heikoiksi – keitä uskaltaa niin sanotusti kiusata? Joku heistä olisi voinut olla sinunkin omaisesi.

Oppimassa olemaan välittämättä

(Kuva: Jari Kähkönen)

Tottakai minä tunnistin nimen. Se kuului eräälle maakunnan pressiksistä; hänen pitäisi älytä olla kerjäämättä sen paremmin mielisuosiota kuin rahaakaan niiltä, joita vastaan saattaa kohta joutua toimimaan. Mikäli kyseessä on täysnimikaima, hänen tulisi vakiinnuttaa itselleen pännänimi eli oma byline mahdollisimman pian.

Liikaa tunnelmointia, liian vähän turvallisuustyötä

(Kuva: Jari Kähkönen)

Aloitetaan kevyesti; en lue Paasosen Yksityisen turvallisuusalan historiaa ihan heti, koska seutukirjasto ilmoitti niteen kadonneen. Oho. Onko ironisesti hauskaa vai yksin säälittävää, jos joku tosiaan varasti juuri tuon kirjan? Hetkinen; eikös Tampereen turvallisuusmessuillakin kerran tapahtunut asevarkaus? Hehe.

Hätäkeskukseen soittamisen vaikeus, osa 2

Tämä on kaksiosaisen postaussarjan jälkimmäinen osa; ensimmäinen on täällä. Näinpä taas pari sellaista yksityishenkilöiden some-etsintäkuulutusta, että huh-huh. Yksi tapaus on satunnaista urbaania häirikköväkivaltaa ja toisessa on kerrottu julki asioita, jotka olisi tullut ymmärtää jättää vain omaksi tiedoksi.