Mitä opin ”vartijaväkivallasta”, kun keskustelin joensuisesta baarikäyttäytymisestä?

(Lähde: yle.fi) Kuvasitaatti arvostelutarkoitukseen. Liivin selässä lukee
erittäin selvästi mitä ollaan, jos nyt vain ylipäätään ruotsia osaa.

Keskustelu käynnistyi – yllätysyllätys – Facebookin puskaradiossa, kun joku oli pyytävinään baarin vastuuhenkilön yhteystietoja, mutta rupesikin seuraavaksi puimaan ongelmaansa erittäin yksipuolisen kielteisesti. Kylläpä muuten kuulostikin tutulta, epämiellyttävästi. Vartijaväkivaltatapaus taas oli Ruotsissa. 

Olihan keskustelunavaus kovasti alamittainen, jottei suorastaan huono. Yhteystiedot olisi saanut netistäkin; sen osoitti kuvakaappauksellaan tiesmonentenakymmenentenä ketjuun postannut ja kummakyllä aloittajaa haukkumaton osallistuja. Suuttumus sijansa saakoon, mutta itse omana asianajajanaan toimivalla on hölmö päämiehenä.

Oma diskurssikritiikkini perustui väärään kohtuullistamiseen, kyseenalaistamiseen, niputtamiseen, lähtökohtiensa salaamiseen ja huonoon käyttäytymiseen erimielisyyden varjolla. Äsken kun asian tarkistin; huomasin sen saaneen ansaitsemansa loppukaneetin – katoamalla bittiavaruuteen.

"Puskaradiossa oltiin pyytävinään vastuuhenkilön yhteystietoja, mutta ruvettiinkin puimaan asiaa julkisesti."  

Olenko tarinoinut teille, kun muinoin toveri pyysi ulkomaille töihinlähdön edeltä henkilöstöosastolta työtodistuksen ruotsiksi? Siinä hänen ammattinimekseen oli laitettu portvackt, kun sen tietenkin olisi pitänyt olla väktare. Port vakt erikseen kirjoitettuna on riikinruotsiksi talonmies. Että meitä nauratti, siellä pääportilla.

Koska olen saanut valmennusta, minua ei vähääkään hämmästytä kirjoittavan toimittajan kuvasokeus. Ei tarvitse tietää, että Tukholman tunnelbaanassa vartijoita on vain suljettujen paikkojen kiertävinä kuten sielläpäin piiriä sanotaan tai graffitintorjunnassa. Eikä ymmärtää kuka käyttää siniharmaata yhtenäispukua ja miksi.

Mutta, jos vielä keltaisen heijastinliivin selkään selkeästi erottuvin kirjaimin merkitty ORDNINGSVAKT -sanakin kääntyy vartijaksi – sietäisi Jussi Nurmisen esimiesten pohtia niin hänen tehtäviensä laatua kuin määrääkin. Moinen nimittäin osoittaa joko vakavaa ruotsin kielen osaamis- tai havaintokyvyn vajetta.

 "Jos ORDNINGSVAKT kääntyy vartijaksi, niin kirjoittajan kielitaidossa tai havaintokyvyssä on vakava puute."

No, mitäs traaginen kuolemantapaus voimankäyttötilanteen yhteydessä liittyy vaivaiseen sanaharkkaan baarissa liki toisellapuolen maailmaa? Keskustelun avaajan kimppuun hyökänneet sanoivat jokseenkin kaikki samat asiat, joilla yksityisellä turvallisuusalalla olijoidenkin on tapana puolustella itseään sattuman sattuessa.

Kohtuullistaminen toimii vain, jos tuntee tapahtuman kaikki tosiasiat ja ne myös osoittavat lopputuloksessa kärsimään joutuneen olleen itsekin kohtuuton. On niinikään täysin kelvoton lähtökohta sanoatöksäyttää ”no, mitä sinä itse teit?” pelkkänä selkäydinreaktiona. Eivätkä yritys ja työntekijä ole sama asia, usko jo.

Ylipäätään; millainen rokkitähti joensuinen baarimikko-oletettu oikein on, jos vahingossa menee paikan nimi sekä päivämäärä kohdalleen, niin hänet muka voidaan tunnistaa heti? Mutta; jos baarimikkona vertaisarvioi toista julkisesti, se pitääkin tehdä lähtökohtansa salaamalla? Erimielisyys ei liioin oikeuta huonoa käyttäytymistä.

"Puolustelutapa liittää traagisen kuolemantapauksen voimankäytössä sanaharkkaan toisaalla."  

Kyllä muuten hävetti, kun tuokin tuli mieleeni. Minä itse tietysti olen mediallisesti haastettuna huomattavasti taipuvaisempi puhumaan ummetlammet kierrellen ja kaarrellen, jos vastapuoli tinkaa vastaamaan epämääräisestä asiasta näennäisin todistein. Oikeusvaltiossa kansalaiskeskustelun ei pidä töydätä prosessin edelle.

Tinkaaminen on heikomman luonteen mieleen; nimittäin kampaus, ryhti, pukeutuminen, katse ja sanaton viestintä epäilemättä kertovat elämäni loppuun asti menneisyyteni. Itsevarmuus kielii vallasta, jota ainakin heikompaa osapuolta leikkivällä ei ole, mutta antaa niiden nauraa jos naurattaa – elämmehän vapaassa maassa.

Vertaisia nauru taas hävettää, koska kauniisti sanottuna he eivät jaa yhteiskunta- ja ihmiskäsitystäni. Heistä olisi tullut puhua vähän sekä olla sanomatta mitään tai tehdä perinteinen eli kiistää kaikki ja kieltäytyä kommentoimasta. Ihanteellista on, jos voi kyseenalaistamatta väittää kaiken olevan jonkunsortin salaisuus.

"Itsevarmuus kertoo vallasta, joka puuttuu heikompana esiintyvältä. Antaa heidän nauraa, koska onhan tämä vapaa maa."  

Näitä ajatuksia en todennäköisesti olisi tullut ajatelleeksi, jos en tässä iltana eräänä kävellessäni olisi nähnyt muuan omatoimireppumatkailijatar-sohvasurffaajattaren ja nurkantakakuselle avatut alkoholiastiat kädessä luimivan poikaparin reaktiota itseeni. Mitään en sanonut enkä edes katsonut päin; pelkkä paikallaoloni riitti.

Täydellistin kokeiluni yrittämällä saada HR-ammattilaisen kysymään puolestani; pääsenkö Vartijan koulutukseen, mikä ei yhäkään ole mikään yliopiston maisteriohjelma, ja vieläkö nimeni on myrkkyä – turhaan. Ensimmäinen väistettiin sekä toinen koettiin niin poikkeukselliseksi, jotta päähänpisto oli parasta unohtaa.

Tuotakaan en olisi vielä pari vuotta sitten tehnyt enkä missään tapauksessa kertonut kenellekään. Oli näet liian suuri todennäköisyys, että joku vähemmän jalo luonne yrittäisi pilkkaavaa kierrettä Suoli24:llä tai muulla moderoimattomalla alustalla omien lähtökohtiensa eli tietämättömyyden, tärkeilyntarpeen ja vanhojen kaunojen vuoksi.

"Tätä en olisi tehnyt vielä pari vuotta sitten enkä ainakaan missään tapauksessa kertonut asiasta kenellekään."   

Sinänsä huvittavaa, että tuonsortin persoonallisuuden vajaakasvusta tai vinoutumisesta kärsivä ei todennäköisesti tajua kasvaneensa riskiyhteiskunnassa asemanmenetyksenpelkoon eikä päiväuneksuvansa kaunayhteiskunnassa. Kaikki täydellistyy erilaisuuden ja toisenlaisen vihaan – niitä se luuli heikommakseen.

He valikoituvat tuohon työhön, koska olivat kyllin nuoria, nöyriä, halpoja eivätkä vaatineet mitään. Hakivat siihen laiskuuttaan, mukavuudenhaluaan sekä kuvitellen saavansa valtaa. Tottakai moinen itsekeskeinen, empatiavajaa ja epäsolidaarinen kummajainen on vahingoniloinen, kun hän ”saa” vaan toinen ”ei saa”. Ihan totta?

Valvoa aikansaeläneitä luokkanormeja, edistää marginaalista tuottavuuskäsitystä sekä toimia olemassaololtaan kiellettynä vara- tai apupoliisina. Sitten tapahtuu se kaikkein pahin – julkisesti tunnettu ja seurauksiltaan peruuttamaton vastoinkäyminen – tämä on vain ajan kysymys tuolla henkilövahvuudella, varusteilla sekä taitotasolla.

"Kaikkein pahin – julkisesti tunnettu ja seurauksiltaan peruuttamaton vastoinkäyminen – on vain ajan kysymys."

On yksinkertaisesti kohtuutonta lähettää kaksi patukoin ja käsiraudoin varustettua järjestyksenvalvojaa, jotka on hyvinkin voitu kouluttaa hätävarjelutilanteessa käyttämään kyynärpääkuristusta; taltuttamaan yöllä metrolaiturilla tiesmissä päissään hilluva. Vai mikähän tilanne se oikein on, kun telari ei riitä ja kamppaillaan maassa?

Olen erittäin epämotivoitunut selittämään mitä olisi pitänyt olla tai tehdä, koska ruotsalainen media huomioi kaiken paitsi olennaisen. Aivan sitäjasamaa on YLE:n Jussi Nurmisenkin aikaansaannos. Tuliko edes mieleen, ettei niitä ehkä tulevia uusia valtuuksia ei pystyttäisi tai uskallettaisi käyttää?

Noin onnettomin vehkein, osaamattomana ja nimellisessä ei-yksintyöskentelyssä on sulaa hulluutta "luoda turvallisuudentunnetta" kunnanosassa, joka voi olla nogo-alue. Tai työntää käsi juuri väärällä tavalla puolihankalan taskuun ottaakseen tämän henkilöpaperit. Vapautensamenettäneen kuljettamisesta puhumattakaan. 

Mutta jauhakaa te vain siitä tuntimäärästä, kun ette kerran muuta näe.

Päivitys 3.8.22 kello 16.19: Ylen nettijuttua on päivitetty muuttamalla vartija-sana järjestyksenvalvojaksi.

Kommentti edelliseen: Jippiaijee. Sanominen yleisnimityksellä vakt eli vahti on niin seiskytlukulaista, mutta mahdollisesta koomisuudestaan huolimatta se on siltikin vain sivuseikka.