Ansaitsemanne turvapalvelut

(Kuva: Jari Kähkönen)

En usko, että keskiviikkona Joensuussa tapahtunut työtään tekevän vartijan pahoinpitely kaasusumuttimella oli sentään kaupungin ensimmäinen lajiaan; onneksi sellaista ei silti tapahdu yhtä usein kuin pääkaupunkiseudulla. Heh; taas Karjalainen yritti rahastaa maksumuurin taakse laitetulla poliisitiedotteella.

En anna enkä tule

(Kuvakaappaus LinkedIn.com)

Siis mitä silmäni näkevätkään? Securitaksen tapahtumapalveluyhtiössä on muka töissä palomies, jonka kuitenkin kellonajasta pääteltynä piti olla tekemässä toden aikapalkkansa maksavan muun tulosyksikön työtä; ei kytätä satunnaisen ulkopuolisen profiilia premium-anonyymina. Sinun täytyy olla trolli!

Ihmisen ikävä vaikeuksien luo

(Kuva: Jari Kähkönen) Suomalainen poliisi näyttää mallisuorituksen minimalistisesta
puuttumislinjasta muuan vapunaattohulinoissa vähintään kymmenen vuotta sitten.

Kiitos otsikonlainasta, Alatalo-Rinne. Viikonloppuna katselin videoita hiljaisena kynttilämielenosoituksena alkaneesta Lontoon Claphamin tapahtumista, joiden hoitamisen luulotellun arvostelun seuraamisesta inspiroiduin. No, eihän tämä ilmiö nyt ihan uusi tai tänä viikonloppunakaan syntynyt ole.

Kontiolahden turvallisuustilanne

(Kuva: Jari Kähkönen) Liikkuva poliisi -vainaan jäämistöä meni epäilemättä Kilon poliisiinkin.

En tiedä, että onko tämä kuntavaalivuoden seuraus, häiriintynyt kotiseuturakkauden muoto vai peräti ”maailmankatsomuksellista toimintaa”, mutta otsikon hakusanoilla on tultu tähän blogiin viimeaikoina usein. On pyöritty kolmatta vuotta vanhassa heh-heh linja-autoasemaa koskeneessa postauksessa.

Nyt on uusi emäntä talossa

Turvallisuusjohtaja Jukka Savola saa lähteä Eduskunnasta, koska talossa on uusi emäntä, jonka aikana eivät enää kaveripeli tai poikakerhon säännöt päde. Eletään Tiitisen jälkeistä aikaa. Pääsihteeri Maija-Leena Paavola toimi kuitenkin nyt valtavan pikkumaisella tavalla, mikä rikkonee enemmän kuin rakentaa.

Piiloagenda, epäilyksen kylväminen ja propaganda

(Kuva: Jari Kähkönen) Minä sinulle agendan näytin...jo viimevuonna.

Muistanette taannoisen SVT:n Rokotevastaisuuden soturit -dokumentin paljastukset toimintatavoista ja maailmankuvista. No, nyt tuli lisää, kun YLE julkaisi tämän nettijutun HPV-rokotteen mainehaitasta. Siispä, pohdiskelen seuraavassa hieman, että miten ihminen maailmaansa katsoo ja miksi.

S-Ryhmän konseptimainos

(Kuva: Jari Kähkönen) Pahan edessä ei viisastelemalla pärjää, siksi vartioimisliike perustettiin.

Oletko työsuojeluakka tai -ukko? Luetko TTT:tä eli Työtä Terveyttä ja Turvallisuutta? Enpä olisi uskonutkaan, että olet tai luet. Siksi vaivaudun nyt nostamaan esiin männämarraskuisen tekstin, jonka hakukone tuloksiini haalasi. Jutussa ei ole poikkipuolta sanaa; sehän on S-Ryhmän konseptimainos.

Reila on tyhjä kotelo ja Staffpoint pelkkä mainosteline

Torstai-iltani pilaantui TV 3:n nettipalvelun tökkimiseen, koska en Efterlystin jälkeen saanut katsoa Svenska Fallia; siispä ajauduin Youtubeen ja hakusanalla vartija eteeni tuli kolme kyseenalaista videota aikamme villityksistä. Hyvät Reila ja Staffpoint, ei kaikki huomio ole hyvästä; katsokaa nyt edes vähän mitä teette.

Kuvasitaatti videosta arvostelutarkoitukseen; epäkohta korostettu punaisella nuolella.

Ennemmin nolla kommenttia kuin yhtäkään hölinää

Inspiraatio iski, kun somessa oli puheena marginaalisen huuhaaläpän heittämisestä tunnetun terveysvaikuttajan verkkopreesensissään sallima ulko-otsikollinen disinformaatio. Voivoi, tuskin ihmistä saattaa hölisemästä estää; kyllin on jo siinäkin ettei kärsisi joutuessaan häntä kuulemaan.

Tulipalot nurkissasi

Pienestä ja arkisesta paikallisesta turvallisuudesta puhuttaessa on myös käsiteltävä tahallisesti sekä huolimattomuudesta syttyneitä tulipaloja. Ilmiö on iänkaikkinen; kyllä tätä tapahtui jokaisen haikaamassa kuvitteellisessa karjalaiskylässäkin silloin aikoinaan. Ota asiat asioina äläkä hölise tyhjää.

Marginaalisia katsomuksia

Lienekö jo Retoriikasta peräisin oleva aristoteelinen käsitys, että mielihyvästä sitä toista loukataan, mutta sanat kohdistetaan aina häneen kuin uskaltaa? Ja, että kaikkihan nyt haluavat vaikuttaa oikeudenmukaisilta, vaan eivät välttämättä oikeasti olla sitä? Siispä; tervetuloa marginaalisten katsomusten pariin.

Pohdinta ihmisluonnosta

Ihminen mitään mieti tai arvioi; asia ratkeaa jokseenkin perstuntumalta, sitten se vain takertuu yhteen pikkujuttuun saadakseen torjunnan vaatiman räyhäämisen käyntiin. Tyhmänrehellisimmillään tämä saattaa jopa retorisesti kysyä, että "mitä minun odotetaan tekevän", kun hän asettuu ongelman eteen.

Kollega hyvä, olen sanaton

(Kuva: Jari Kähkönen) Lehtikuvaaja ei aina saa sommitella tai ohjata.

Facen puskiksessa keskustellaan urheilulehtikuvauksesta? No, se olikin liian hyvää ollakseen totta. Lehtikuvaaja laski käsistään julkaisukelvottomuuden, kuvasokea teksti-ihminen julkaisi sen ja jokamies uudelleenjulkaisee kuvan ilmaiseksi sekä luvatta naureskeltavaksi. Fotari anteeksipyytelee. Olen sanaton.

Palaute ei aina ole oikein eikä vaatimattomuuskaan kaunista

(Kuva: Jari Kähkönen)

Sisko Savonlahti kirjoitti YLE:n nettiin kolumnin pakosta perättömään ylistykseen ajanilmiönä; se oli toinen samaa aihetta sivuava teksti viimeaikoina, vaikken ensimmäistä muistiin merkinnytkään. Ilmiö on kyllä tosiaan olemassa, mutta se ei kuitenkaan ole ihan yksiselitteinen.

Olehan vouhottamatta

Pakollista prosessia ei pidä väärinkäyttää ajanvietteeseen tai tunnehuoltoon.

Kyyninen toimittajasetäkin on vaikeana Koskelan teinikidutusmurhan kaltaisen hirvittävän kierteen päätteeksi kuolleen lapsimarttyyrin äärellä. Mutta parhaansa pitää yrittää; kuka muukaan asettaisi asian paikalleen, laittaisi merkityksen minne merkitys kuuluu ja erottaisi olennaisen epäolennaisesta? Sehän on yleinen etu!