Marginaalisia katsomuksia

Lienekö jo Retoriikasta peräisin oleva aristoteelinen käsitys, että mielihyvästä sitä toista loukataan, mutta sanat kohdistetaan aina häneen kuin uskaltaa? Ja, että kaikkihan nyt haluavat vaikuttaa oikeudenmukaisilta, vaan eivät välttämättä oikeasti olla sitä? Siispä; tervetuloa marginaalisten katsomusten pariin.

Kulkutie ja lähtösyy marginaaliin on sinänsä jokaisella yksilöllinen, mutta ne on jaettavissa karkeasti kahteen päätyyppiin; vähän niinkuin Juice suomensi Paperitähdissä taivaallisesti, että ”toiset julmasti myytiin, toiset siististi ostettiin”. Jotkut siis aktiivisesti työnnetään pois syystä; jotkut lähtevät suuttuneina itse, syyttä.

Vuosia sitten lähes häkellyin; demari, pääluottamusmies sekä ammattiosaston puheenjohtaja puhui minulle rasismista viittaten nousevaan nationalistipopulistisen oikeiston kannattajien suhtautumiseen kaltaisiinsa. No, saihan siinä hänkin tuta maailman muutoksen. Ei enää ollutkaan tulille tulemista.

"Kulkutie ja lähtösyy marginaaliin ovat yksilöllisiä; jotkut työnnetään syystä, jotkut lähtevät itse nokkiinsaottaneina."

Syrjintä on rumaa, mutta silti kaikki syrjivät elleivät tiedosta asenteitaan ja tarkoituksellisesti katso niiden vierestä; vasta tällöin asiat sekä ihmiset nähdään niinkuin ne oikeasti ovat. Heh, rupesipa eräskin persumies seurustelemaan ay-demari naistoimitsijan kanssa; jopa meni vaihtoon kaikki+politiikka. Alkoi linjanvetäjäksi!

Älä anna ulkokuoren pettää. Kaikki eivät näet ole läheskään yhtä inklusiivisiä kuin voisi luulla; esimerkiksi siksi, että he tervehtivät yksitellen jokaista astuessaan sisään täynnä ventovieraita olevaan huoneeseen. Maalikameramaisesti; voi ajoin suorastaan tuskallisesti huomata, että myötätuntoa taisi olla peräti kolme sekuntia yhtäsoittoa.

Ajattele vaikka näin; mistä tiedät henkilöstöpäällikkösi olevan sosionomi? Siitä, kun se sinulle potkut antaessaankin pyytää käymään toimistossaan sanoen syyksi halunsa keskustella asiantuntijuudestasi yhtiössä; asemasi tosin oli kyllä suorittava taso/haalaripelle. Se oli kuulevinaan ennenkuin tiedoksiantoi jo valmiin päätöksen.

"Älä anna ulkokuoren pettää; jotkut tervehtivät kaikkia, mutta eivät silti sulata muuta ajattelua kuin omansa."

Sama toimii toiseenkin suuntaan; miksi viitsit tai kuinka voit olla niin totaalisesti itserakkaan ystävä, että hänen ajattelunsa ja toimintansa virheistä on hymistellen vaiettava? Mikäli panokset kovenevat tai tilanne etenee kierteenomaisesti; saatat joutua pohtimaan paljonko ystävyys saa sinulle oikein maksaa.

Sikäli, kun oikeasti koskaan ystäviä olittekaan. Outoon ympäristöön joutuessaan ihmisellä on vain tapana kiinnittyä lähimpään ystävällistä naamaa näyttävään hahmoon; toisilta tämä lapsellisuus ei lakkaa ikääntyessäänkään. Peli voi mennä julmaksi, jos yksi on bisneshenkilö ja toinen käyttää julkaisuvaltaa.

Asiat eivät välttämättä ole jokotai vaan usein sekäettä; yhtenään ajatteluasi ja taidettasi väheksytään pärstäkertoimen perusteella, toisinaan olet ehkä mukava vaikka tekemisesi onkin täyttä roskaa. Kolmaskin tie toki on; jotkut sabotoivat itseään päästäkseen leikkimään uhria, sekä rähinämoottoreilla ulkoinen ohittaa aina sisäisen.

"Sikäli, kun oikeasti ystäviä olittekaan. Oudossa ympäristössä ihminen kiinnittyy lähimpään ystävälliseen naamaan."

Yleisökään ei ole viaton. Mitä jos se ei veisaa täyttä viittäkään asiasta, mutta haluaa huvitella nauramalla toisten riitelylle? Tai on peräti ihmeissään, kun yht’äkkiä kävelläänkin mitäänsanomatta ulos, koska pellenäpitäminen yksinkertaisesti riitti; olipa voitolla tai tappiolla. Ei pidä luulla, että aina kaikki nauravat kanssasi.

Ulkopuolisuudessakaan ei välttämättä ole mitään pahaa; paitsi, jos on imaginäärinen herra ja hidalgo omassa mielessään tai mansonilaishahmo eli kulttijohtajatyrkky. Jos tekemisesi on kestävää, eikä sinussakaan ollut suurempaa vikaa kuin haksahdus kiittämättömien seuraan; löydät vielä paikkasi maailmassa.

Siitä tosin ei tule mitään, jos et edes tunne omaa itseäsi tai pakenet jotain. Kyllin moni niin sanottu vastustaja saattaa myös olla yhtä keskentekoinen ihmisenä; pahimmat heistä tekevät tekonsa juuri siksi. Kaikkinensa; aika-ajoittain ympäristön ja ihmisten vaihtuminen saattaakin tehdä yksilölle pelkkää hyvää.

"Jos tekemisesi on kestävää, etkä muuten erehtynyt kuin kiittämättömien seuraan; löydät vielä paikkasi maailmassa."

On kuitenkin varottava menemästä liian pitkälle, koska jossain selityksen, syntipukin ja uskomisen tarpeen takana odottavat salaliittoteoriatkin. Mitään sotatiloja, kansainvälisiä pidätysaaltoja tai puhdistuksiakaan ei koskaan tule. Sinulla ja maailmalla on todellakin molemmilla ongelmansa. Mennäänpä viimemainittuihin.

Luettuani YLE:n MOT-toimituksen vain nettiin toteuttamat jutut Ilolan taposta totean, että oikeusskandaalia pukkaa. Syyllisyyskysymys voi jopa muuttua toissijaiseksi, kun katson ihmisten kohtelua. Esitutkinnan muotomääräykset ovat nykyisellään aivan liian väljät ja ”vapaa todistelun harkinta” on myös tiensä päässä.

YLE:n toisen toimittajan nimittelyn oikeudellisesta jälkipelistä jää huono vaikutelma. Johtuupa mieleeni, että olivatkohan valistus, hyvinvointi ja oikeusvaltio pelkkää pintaa? Some ehkä voimaannutti marginaaliin kuuluvat älykääpiöt, mutta he tuskin kirjoittavat uuden Retoriikan. Jos olisivat vielä edes kyenneet lukemaankaan sen itse.