Reila on tyhjä kotelo ja Staffpoint pelkkä mainosteline

Torstai-iltani pilaantui TV 3:n nettipalvelun tökkimiseen, koska en Efterlystin jälkeen saanut katsoa Svenska Fallia; siispä ajauduin Youtubeen ja hakusanalla vartija eteeni tuli kolme kyseenalaista videota aikamme villityksistä. Hyvät Reila ja Staffpoint, ei kaikki huomio ole hyvästä; katsokaa nyt edes vähän mitä teette.

Kuvasitaatti videosta arvostelutarkoitukseen; epäkohta korostettu punaisella nuolella.

Aloitetaan tästä videosta. Siispä; yhtiö harjoittaa jo aiemmin kritisoimaani rivimiesmarkkinointia, eikä uskottavuus ole parantunut yhtään sitten viimenäkemän. Katso tuota ylempänä olevaa kuvaa; mitä siinä näet? Tämä turvallisuusalan ammattilainenhan kulkee töissä voimankäyttövälinekotelo tyhjänä!

Minkässortin vartija sinä luulet oikein olevasi? Kuljet vyö koteloineen päälläsi; mutta olet vailla voimankäyttövälineen kanto-oikeutta, välinettä ei tarvita tai kantamiseen ei ole vastaavan hoitajan päätöstä? Esitys on suorastaan rivo, koska jugurttihyllyn keltainen hintalappu taustavärinä saa epäkohdan peräti loistamaan.

Tämä Duunitorihan oli olevinaan netissä toimiva työpaikkailmoituspalvelu, joka tekee ja julkaisee näitä videoita markkinointitarkoituksessa; niinkö? Moisen täysin edesvastuuttoman pelleilysuorituksen salliminen rahan edestä tehtävällä myyntituotteella on yksinkertaisesti dementti veto; käsittämättömyys.

"Minkässortin vartija sinä olet, jos kuljet töissä vyö ja kotelo päällä, mutta kanto-oikeus, tarve tai lupa puuttuvat?"

Niinikään; olisin lähestulkoon valmis laukaisemaan tekeväni tämän tai sen itsenihäpäisevän teon, jos tuolla esiintyjällä on kevytsuojaliivi päällä. Vartijaksi en häntä suostu sanomaan, koska käyttäytyminen on niin räikeässä ristiriidassa käytettyjen tunnusten kanssa. Ehkäpä kuvattu ei tiedä itsekään, että mikä oikein on?

Hyvät tilaaja ja käsikirjoittaja; on ihan kivan freesiä laskea leikkiä itsestään, koska huumori luo esitetystä maanläheisen sekä helpostilähestyttävän mielikuvan. Mutta ettehän unohda huumorin olevan vaikea laji? Hassuttelu on ok, mutta pelleily ei ole. Itseään ei pidä ottaa vakavissaan, mutta työ pitää ottaa.

Toisaalta; voin myös vain kiitellä hyvästä esityksestä, koska tätähän minä olen kokoajan sanonutkin. Myyjän ja vartijan työt eivät ole yhdistettävissä toisiinsa millään sellaisella tavalla, mikä johtaisi toimivaan lopputulokseen. Sallimalla tämän videon levityksen; Reila osoitti, että se pitää vartijan työtä täytenä pelleilynä.

Kuvasitaatti videosta arvostelutarkoitukseen; epäkohta korostettu punaisella nuolella.

Eteenpäin! Saman session aikana silmiini sattui myös tälläinen toinen video. Voi ei; sekin on olevinaan niin sanotusti hauska. Reilan työt esitetään siinä 80-luvun tökkövideopelin kehyksissä ja tällä kertaa "hahmoksi" valikoituu vartija; kirjaimellisesti. Sitten veto siirtyy ajassamme tavalliseen viranomaisrealityn pukukoppikuvitukseen.

Räts; kevytsuojaliivin kiinnitystarrat ne vain rätisevät! Lonks, sanoo varustevyö kupeille humahtaessaan! Saa sanoa, että tämä on ihan kivaa ja sympaattista työtä, kun lähdetään mukaan jalkaisin liikkuvan vartijan töihin. Mutta sitten, haastattelujen ja kävelyn lomassa armoton totuus paistoi tyhjän kotelon läpi.

Esiintyjä, jolla saattaa ehkä olla vartijan vaatteet, merkit ja vehkeet; vetää itse itseltään fiktiivisen maton jalkojen alta. Jälleen kerran, mitä sinä oikein luulet tekeväsi töissä tuonnäköisenä, jos todellinen voimankäyttövalmius...heiluu? Ehkä vehkeitä oli vain yksi, mutta vartijoita monta ja päällä on toinen tehtävä vastakkaisessa suunnassa?

"Voi ei; video on olevinaan hauska. Oliko ehkä vehkeitä vain yksi, mutta vartijoita monta ja päällä toinen tehtävä muualla?"

Nii-in. Mitähän sanoisi tälläisestä kuvituksen ja sanottavan ristiriidasta? Sitä pohdin, kun kuvakaappausta otin ja päädyin säännöllisesti toiseen kohtaukseen, jossa selostetaan huomattavan asiallisen naama pokkana vartijan ammattioikeuksista. Niinpä. Kun se hyväksyntä ja kortti ovat vasta lupa tehdä työtä, mutta eivät takaa osaako mitään.

Yhteiskunta tosiaan vaatii hyväksymisen edellytyksenä niitä kursseja, hakemusta ja rahaa; näin se estää vetoamasta suostumuksen puuttumiseen, tietämättömyyteen ja osaamattomuuteen. Omasta vapaasta tahdosta on alettu, oli saanut koulutuksen ja olisi pitänyt osata; rajat tunnetaan, hyväksyen niiden ylityksen olevan rangaistava teko.

Siksi kirjoitinkin Snigelin kovien kansien välissä pitämääni A 6 avolehtiöön otsikkoluonnoksen, jonka näitte tekstin kärjessä. Reila on tyhjä kotelo. Asema voi olla varma, koska päämiehenä oleva HOK-Elanto pudotti turvafirmat reestä vauhdissa kesken ajon sisäistämiskeikauksella, mutta ei Reilasta kyllä silti mihinkään ole.

Kuvasitaatti videosta arvostelutarkoitukseen; epäkohta korostettu punaisella kehyksellä.

Sitten tulee postauksen toisen turvamyyjäfirman vuoro; henkilöstövuokrauslähtöinen Staffpoint on tosiaan heilunut myös yksityisillä turvallisuuspalvelumarkkinoilla jo pitkän tovin. Kuka siitä yllättyy, jos ne olisivat myös tarjoamassa turvamyyjiään kauppoihin? Videossa esitetty on perustapaus; pieni kauppa, jossa vartijaa ei juuri näy.

 Ai miksei näy? No, koska hälytyspainiketta painettaessa paikalletulo kestää aina liian kauan, päivystyskäynnit on ajoitettu väärin eikä niitä välttämättä edes tehdä ja täällähän ei mitääntekemättömä seistä. Edellinen virke oli tajunnanvirtateknisesti esitettyä ihquaitoa kauppiasajattelua; kapitalistiksi ne itseään luulevat, vaikka torppareita ovat.

Tämän semiharhaisen ja ihmisvihalle löyhkäävän luulottelupällittelyn voimin ne aiemmin tekivät parhaansa painostaakseen sisälle eksynyttä vartijaa tsupparikseen milloin suoraan ja milloin jonkun tulospelkoisen päällikönliipparin kautta. Kunnes tämä hiton turvamyyjäkotkotus oikein erikseen tuotteistettiin, jolloin nyt samaa tekevät kaikki.

"Staffpointin turvamyyjän työkohde on perustapaus; pikkukauppa, jossa vartijoita ei juuri näy. Ihan syystäkin."

No, tätä vartija-myyjää ei ainakaan saata moittia varusteettomuudesta. Niitä levitellään sellaisella hartaudella, että yhdistettynä haastateltavan sanomisiin, voi kuitata takaisin "onko sinulla liian pieni patukka vai hiertääkö suikka päässäsi". Kuten vääryyksissä yleensäkin; ei niitä tehdä yksin hyödystä vaan myös osallisten halukkuudesta.

Huomioiden videon miedosti sanottuna kaksimielinen sanoma; on vain sopivaa, että esiintyjä panee räikeästi halvalla yksityisen turvallisuusalan lailla säädettyjä muotoja. Hänhän tekee työliivillä K-Ryhmän brändimarkkinointia. Te menette ihan liikaa kauppa edellä! Myyttekö te seuraavaksi mainostilaa työvaatteisiin? Tosi ammattilaisia!

Niin, asua ja tunnuksia säätelevä ministeriön asetushan muuttui taannoin. Nyt sen 1 §:ssä sanotaan:"//Vartijan asuun saadaan merkitä turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan toimeksiantajan nimi tai nimilyhenne taikka vakiintunut liikemerkki." Tässäpä näette mokoman uudistuksen seuraukset: onneksi olkoon!

(Kuva: Jari Kähkönen) Kuvanottohetkellä järjestyksenvalvojien toimialue laajeni oheisen
 kauppakeskuksen ulkopuolelle, mutta tähän tekstiini he taas eivät liity mitenkään.

Yritetään siis ottaa itselleen turva-alan edut, mutta välttää haitat; olkoonpa ne sitten todellisia tai kuviteltuja. Siksi tohdin panna otsikkoon niinkin roisisti Staffpointtia halveeraavan ilmauksen kuin kutsua koko firmaa pelkäksi mainostelineeksi. Tunnistaako hänet muka enää lain vaatimalla tavalla vartijaksi? 

Miedommat sanat eivät yksinkertaisesti sovi, jos myyjää luullaan vartijaksi. Muistan kuinka vuosikymmeniä sitten, kun vartijana tuli silloin toimipuvuksi kutsutussa vaatteessa tituleeratuksi viranomaiseksi; sitä kutsuttiin virkapukusekaannukseksi. Vai oliko tämäkin pelkkä halventamisen muoto?

Tietämättömyyksissään ja vähän myöskin peloissaan mielistellään varmuudenvuoksi, jottei jouduttaisi silmätikkuna sorretuksi, mutta kun totuus työläisen yhteiskunnallisesta asemasta tuli tietoon; jäljelle jäi ainoastaan äärimmäinen halveksunta. Rangaistuksenpelko on syystäkin määritelty eettisen ajattelun alhaisimmaksi tasoksi.

"Jos myyjä sekaantuu vartijaan, saa hänen työnantajaansa tällöin sanoa pelkäksi mainostelineeksi."

Miten liene voitontavoittelun kanssa? Ensinhän käsittää, ettei viranomaiseksi pelätty oikeasti sitä ollutkaan. Seuraavaksi huomaa tämän heikon itsetunnon, tietämättömyyden, yksintyöskentelyn ja pelonsekaisesti huonot välit esimieheen sekä firmaan. Tottakai sen kimppuun käydään ja hänelle tehdään kaikki mitä voidaan.

A 6 avolehtiössäni on näet myös ylhäällä Pyöreän pöydän Anu Koivusen keskiviikkoinen alunperin taidetutkimusta koskenut ajatus: hyötyarvo on yhtäkuin perusasiat jaettuna profiiliasioilla. Näin täällä päätökset tehdään; maatamme riivaa kaikkialle ulottuva näennäisjärkevä hyödyn- ja voitontavoitteluajattelu.

Sanotaan, että turvallisuus on perustarve, mutta samalla pitää ymmärtää käsitteen kaksijakoisuus; on olemassa välttämättömät perustarpeet mistä maksetaan mitä tahansa, sekä vähäarvoiset itsestäänselvyydet mitkä voi hoitaa kuka tahansa siinä jossain ohella. No, niinhän sitä mistään mitään ymmärtämätön siviili kuvittelee.