Mä vaan jätän tän tähän

Tulin tietämään Kuopion luistinratavartioinnista(1,2,3) sattumalta, kun eilen vierailin itseäni ikääntyneemmän ja yhä lineaarista eli eetterimediatelkkaria sekä etenkin sen uutisia katsovan ihmisen kodissa. Mielleyhtymäni eivät todellakaan ole myönteiset; olenko tämän kirjoittamalla itse osa ongelmaa vai sen ratkaisua?

Työttömyys, populismi ja tunnustusyhteiskunta

(Kuva: Jari Kähkönen)

On jo vanha vitsi, että samanaikaisesti työ katoaa ennennäkemätöntä vauhtia kuin keskiluokkapellet yhä arvottavat koko ihmiselämän työnteon perusteella ja populistit kyseenalaistavat sosiaaliturvan olemassaolon. Kuinka tämä voisi olla vaikuttamatta yhteiskuntamme perusteisiin, sekä mitä siitä tulisi ajatella?

Vastuun puuttuessa katoaa motivaatio muuttuakin

                                                Video: Youtube/Pro Publica

Pro Publican Eric Umansky skuuppasi New Yorkin poliisin epäonnistumisesta mielenterveyspotilasta koskeneella tehtävällä ja vastuunpakoilusta. Kierteittäin pahenevassa murhenäytelmässä meni pieleen jokseenkin kaikki mahdollinen. Jos ei ole vastuuta, katoaa motivaatio muuttua paremmaksi; näin se vain on.

Poistaminenkin voi olla elämää isompi asia

(Kuva: Jari Kähkönen)

Iltalehteä en yleensä välitä lukea, mutta somevirrassani tuli vastaan tämän jutun linkki. Siitä sain aiheen kirjoittaa, että mitä kaikkea voikaan sattua yleisötilan poistamistehtävällä. Luuletko tosissasi osaavasi siinä kuin tai olevasi ammattilaista parempi? Ajattelepa uusiksi. Et tiedä mitään.

Asiat sitkeästi hallinnassa

(Kuva: Jari Kähkönen)

Maanantaina minua ihmetytti, että kuinka sitkeästi asiat ovatkaan hallinnassa yhteiskunnassamme. Se voi johtua valtion toimivuudesta, kansan sopuisuudesta, liberaalin demokratian pitkästä perinteestä, tai siitäkin, että maamme ylhäältä käskytetyt toimintatavat piilevät juhlavan seremoniallisissa kulisseissa.

Olen pahoillani, mutta tuo video ei vielä todista juuri mitään

(Kuva: Jari Kähkönen) Veska on ranskalaisen firman työtä; tehty niin
kiireisille komisarioille, jotka eivät ehdi edes laittaa oranssi-mustaa
brassardia hihaan, kun jo aletaan paukuttelemaan siviilivaatteissa.

Aiheena on marraskuinen Pariisin poliisin keikka, joka meni seurauksiltaan näyttävästi pieleen; kolmihenkinen partio on menettämässä virkansa ja joutumassa linnaan. Heitä sättivät media, kansalaiset sekä tasavallan presidenttikin. Olen pahoillani, mutta perusteet ontuvat ja politiikka haisee.

Missä Se Väinö On?

(Kuva: Jari Kähkönen) Arkipyhälauantai Joensuun keskustassa kauan sitten.

Nostetaan tämä nyt sitten blogiin, kun kerran kukaan muu ei joko huomaa mitään tai ainakin vaikenee kaikesta olennaisesta; nimittäin Joensuun suurimman kauppakeskuksen Iso Myyn järjestyksenvalvontalinjaus ja miten se vaikuttaa ympäristöön. Coronayllätyskin saattaa olla tulollaan; oli medioissa eilen.

Monta tapaa lukea ja vielä useampia ymmärryksiä

(Kuva: Jari Kähkönen) Mekaanisen kirjoituskoneen aikaan käytin korjauskynää, jota
teroitin linkkuveitsellä; taisin sitä joskus puraistakin. Eikä minulla ole ollut enää
vuosiin tuota läppäriäkään, jonka näppäimistöllä se kuvanottohetkellä makasi.

Jo vuosia sitten olin sitä mieltä, ettei ihminen tahdo totta tietää. Hän haluaa turvallisuudentunnetta, joukkoon kuulumista ja mielihyvää. Näin ajattelen yhäkin, kun pohdiskelen lukemista sekä lukemisen ymmärtämistä. Kolmannesta ei kiinnosta, kolmannes ei ymmärtänyt ja kolmannes ei tiedä mitä sanoisi; niinkö?

On viljeltävä täysivaltaista kansalaisuutta eikä iskusanoja

(Kuva: Jari Kähkönen)

Sanotaan suomalaisen kestävän mitä tahansa, mutta ei vapautta ja itsemääräämisoikeutta. Liberaali demokratia on kuin pitkä alusvaatekerrasto keskuslämmityksen piirissä asuvan, mutta vailla huoneistokohtaista ilmastointia olevan kantaväestöisen miehen päällä; lämmityskaudella.

Vastenmielinen kuntakokeilu on hoitoideologian viimeinen pyllistys?

(Kuva: Jari Kähkönen) Tuli lunta eli ei; työllisyyden kuntakokeilu on latu, joka ei johda mihinkään.

Pohjois-Karjalan kunnille myönnettiin peräti kaksikin eri työllisyyden kuntakokeilua, joiden pitäisi alkaa tulevana vuonna. Hiphurraa. Ja työpaikat lisääntyivät...kuinka monella? No, kai tässä nyt sentään edes olemassaolevat työpaikat tulivat vähän lähemmäksi? Niinpäniin. Uskoo ken haluaa.

Topikaalisti vai subjektiivisesti?

(Kuva: Jari Kähkönen) No, tähän piti vain laittaa joku vihkokuva.

Jaa-a; mitähän ajattelin, kun tuon otsikon keksin? En muista; sovin siis nyt itseni kanssa, että kyse oli Dylanin 60-luvun pressistä, jossa häneltä kysyttiin muun muassa Suur-Los Angelesin topikaalisista lauluntekijöistä. Sekä senjälkeen koukataan Väinö Linnan esseiden kautta, tietenkin.

Paikallislehtien kustantamisessa uudellenjärjestely Pohjois-Karjalassa

(Kuva: Jari Kähkönen) "Yksinkertainen, helppo
ja lyhyt paikallislehden juttu; se ei ole aikalaus-
lehtimäinen pitkä juttu", sanoi eräs kenestä
tuli sittemmin viestintäasiantuntija.

Laakkosmedian paikallislehtien kustannusyhtiöitä uudelleenjärjestellään; minkä ihmeen tähden? No, onhan tuossa lähettäjän puolivalmiissa notiisissa pari itsestäänselvää läppää, mutta ei niihin olisi pitänyt jämähtää. Näinkö pienet ovat journalistipiirit Pohjois-Karjalassa, että suoremmin ei uskalla kirjoittaa?

Vetelys vs ylisuorittaja; muutako ei voi olla?

(Kuva: Jari Kähkönen) Leikin tässä omaksi huvituksekseni sekä mielenvirkeydeksekseni
lehtikuvaajaa 24h seurantareportaasikeikalla; vaikka oikeasti kävin muissa töissä, joissa
en tehnyt journalismia aikapalkkani ynnä etujeni(heh-heh) eteen. Fiktionaalinen
kotimatkalainen katsoo siis yövuorosta päästyään kaamoksenaikaista aamuruuhkaa
bussipysäkiltä.

Olen merkinnyt pöytälaatikkoni A 6 avolehtiön nyt jo yksisivuiseksi kauhtuneeseen jämään, että kirjoitan työläisidentiteetistä. Sen omistajuus on kiistanalainen, kuumimpana käydään otsikkoni kahtiajaosta; kiero määrittelyvalta saattaa siis näin jopa riistää työläiseltä oikeuden omaan minuuteen tykkänään.

Oma koira puri

Sipoossa poliisi ampui partiokoiraa, joka hyökkäsi päälleen. Eikä ollut ensimmäinen kerta tai ainoa vastaava tapauskaan. Sitä minä tässä vain kyselen, että millä oikeudella Poliisikoiralaitos käyttää sellaista valtaa palveluskoirien valinnassa, koulutuksessa ja soveltuvuus- sekä tottelevaisuustestauksessa kuin se tekee?

Puheenvuoron valta ja sanan mahti

(Kuva: Jari Kähkönen)

Miksi talousvaikeuksissa oleva media tärvää palsta- ja palvelintilaa reservissä ylennettyjen nimilistoihin? Sekö on pahinta, että sotalaitoksen kuukausipalkka ei koe lain tukevan toimintaansa? Niinikään, te MTV:n keskiviikon myöhäisillan rikostoimittajahupailijat, nyt riittää. Ette ole hauskoja ettekä sanavalmiita.