Sipoossa poliisi ampui partiokoiraa, joka hyökkäsi päälleen. Eikä ollut ensimmäinen kerta tai ainoa vastaava tapauskaan. Sitä minä tässä vain kyselen, että millä oikeudella Poliisikoiralaitos käyttää sellaista valtaa palveluskoirien valinnassa, koulutuksessa ja soveltuvuus- sekä tottelevaisuustestauksessa kuin se tekee?
Kaksinen ei myöskään enää vaikuttaisi olevan koiranohjaajan; ajoin suorastaan kehuskellen mainostettu, väitetty eläimen tuntemus ja hallinta. Suomi kun on länsimaa, jossa jopa sisäministerin voi antaa taputella poliisikoiraa lehdistötilaisuudessa ilman merkittävää vahingonriskiä. Näin asiat ainakin ovat olleet.
Täällä poliisikoirat eivät yleensä ole olleet niin vaikeita, että ne on ollut pakko pitää piilossa yleisöltä tai aina vähintään kuonokoppa päällä puremavahinkojen ehkäisemiseksi. Perinne on arvokas; sitä älköön hukattako, mutta menneillä kunnianpäivillä ei voi enää tänään puolustella sopimattomuutta tai osaamattomuutta.
Maassa on oltava poliisi ja sillä koiratoimintaa, mutta tästä ei pidä tehdä johtopäätöstä, että mikä tahansa kelpaa. Suomi on kansanvaltaisesti hallittu hyvinvointi- ja oikeusvaltio eikä poliisivaltio. Hallintoyksikkö, poliisi tai hänen koiransa, mitkä koskaan tämän elintärkeän lähtökohdan unohtavat; saavat mennä. Ne joutavatkin pois.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
OHJEET
Jos sinulla ei ole mitään sanottavaa, älä sano sitä täällä.
Pysy asiassa.
Ole asiallinen.
Älä chattaile.
Ohjeiden vastaisia kommentteja ei julkaista.
Toistuva ohjeiden vastainen kommentointi johtaa toiminnon sulkemiseen.