Tuotesuojaportit

Niitä on ollut Suomessa kauppojen kulkuteillä sen 40 vuotta; mutta, jos uskomme Uutissuomalaisen Rai Suihkosta, nyt on tuotesuojaporttien laulu laulettu. Tai sitten RFID-suojatut lompakot ja korttikotelot nousevat alkaneen vuoden myyntihitiksi? Nii-i. Saahan valvontakameroihinkin jo tekoälyn!

Ehdottomasti kaheleinta, mitä olen näiden kasarin kovimman jutun tiimoilta kuullut, on tahallinen laukominen provokaatiomielessä vaikuttamaan pyrkiäkseen ja ”hälytysvarkaus”. Näin se vain menee – on maailman helpointa voittaa väittely sitä vastaan, joka ei argumentoi puolestaan. Voi tuotesuojaporttiraukkaa? Nyyh.

Onneksi en muuten ole enää juuri missään someissa; olenhan aamun uutiskierroksella lukenut myös CIA:n Covid-tiedotuksesta, joten mahtavatpa foliohattuiset ystävämme kaninkoloissaan riemuita päätelaitteillaan. Vaikka asia on yhä vähintäänkin kesken; sen taas olisi saanut tietää, jos olisi lukenut mokomaa notiisia otsikkoa pidemmälle.

"Oikeasti asia on yhä vähintään kesken; sen olisi saanut tietää, jos olisi lukenut notiisia otsikkoa pidemmälle."

Niin. Pilkallinen poikkeaminen asiansivuun oli perusteltua juuri puolestaan puhumattomuuden vuoksi. Ihminen on vain sellainen olento, että etenkin jos sattuu kiusallinen tai suorastaan nolo tapaus; se on pakko saada selitetyksi itselleen, koska muuten yksilölle tulee aivan sietämätön olo.

Selityksestä siirrytään sujuvasti toimintaan. Joku torjuu hälytyksen syyn selvittely-yritykset sitä pidemmälle, kun asiassa ei enää ole syytä epäillä rikosta. Toinen tekee siitä kunnon shown vähintäänkin paikanpäällä ja laskee jälkeenpäin itsestään juorun liikkeelle – päästäkseen näin ”hälyttävän” kiinnostavaksi muiden silmissä.

Niin. Siinä sitä sitten ollaan, kun kanssaihminen väittää ostaneensa hälyttimen tuotteen mukana; yrittää ylikävellä nuoren naisen kassan takana, vaikkei edes paniikkipäissään tiedä kuinka poistaa se kotonaan. Näin kuulin kirpputoreja kiertää tykänneeltä lähiomaiseltani joskus poikavuosien kodissa asuessani.

"Jos sattuu kiusallinen tai suorastaan nolo tapaus; on pakko saada selitys, koska muuten tulee aivan sietämätön olo."

Toiminnassakin on toki vielä raja ymmärrettävän ja käsittämättömän välillä; paniko ihminen tosiaan teipillä kiepitetyn jatkojohdon salkkuun, jolla laukaisi vaan ei suostu näyttämään poliisin läsnäolematta? Toimien näin erheellisessä luulossa, että provokaationsa milloinkaan pakottaisi poistamaan tuotesuojaportit käytöstä. Oho.

Edellisen luin hämärästä radioharrastajalehdestä, jonka tilaaja esitti tekstin minulle – luullakseni tarkoituksella. Vielä tätäkin himmeämpää liene tosin jonkun himahurrilehden juttu kuin tyrkytyksen jälkeen hankin luettavaksi – lisäarvopalveluunsa rekisteröitymällä – muuna pitkästyttävänä valvomovuoroyönä.

Vihjaus siis kuuluu, että joku – tuntematon – anasti aiheuttaen tuotesuojaportin hälytyksen, mutta pakeni paikalta ja asiaa selvittämään tullut vartijaoletettu tarttuikin kiinni jutun antaneeseen etnistettyyn miesparkaan. Syyttä. Aika hurjaa tarinointia; ihmekään, jottei – muistaakseni – tohtinut puhua nimellä&naamalla.

"Siirryttäessä selittelystä toimintaan on toki yhä jokin raja ymmärrettävän ja täysin käsittämättömän reaktion välillä."

Mitähän sitä näistäkin kaheliuksista oikein sanoisi? Olinhan itsekin olkalaukku-urani aivan alkuvaiheessa – muuan vapaalauantaina – joutua samaan koettelemukseen silloisessa Kannelmäen Maxi-marketissa, mutta huomautin kassamyyjää tekemään työnsä, kun havaitsin kovahälyn jääneen poistamatta ostoksen kyljestä.

Olin myös saanut suorittaa näitä tehtäviä aivan kyllin varsinaisesti myymälässä töissä ollessani, joten tiesin kyllä millainen ei-niin-iloinen tivoli sellaisesta saattaa seurata. Mutta silti; luulla nyt kauppayhtiön tai kokonaisen ryhmän pelkäävän radioharrastajaa, jolla ehkä on yhteiskunnanvastainen persoonallisuustendenssi?

Mikäli taas tarinointi hälytysvarkaudesta on totta – se on penteleen vakava asia – sama kuin seuraisi vakuutusyhtiön toimeksiannosta henkilöä, mutta – harmi kyllä – väärää sellaista. Moista kokemaan joutuneen elo rantaruotsalaisessa pikkukylässä täytyy olla piinallista. Tai sitten tässä vain pelataan tiesmitä ennakkoluulojen voimin.

"Pelataanko epäkohdasta valittavissa kokemuksissa sittenkin tiesmitä omaa peliään ennakkoluulojen voimin?"

En kyllä silti ihmettele syrjäsuomen lehtien yhteistoimitus Usun editoriaalista stänssiä missä korteista kännykkäsuojuksessa ei neuvota tyystin luopumaan tai edes mainita RFID-suojattuja lompakoita eli korttikoteloita. Mahtoikohan Rai Suihkonen edes tietää moisia olevankaan? Kun se vain näkyy tekstistä, mitä tietää ja mitä ei.

Enkä sitä, jottei lisäkysymyksenä tullut: onko tuotesuojaporteilla enää mitään virkaa, jos ne tänään hälyttävät jo mikäli taskussa on kaksi etäluettavaa korttia päällekkäin? Olisi pitänyt. Miksi kauppa haluaisi aiheuttaa nolaus- tai stressitilanteen, jonka annettava turvallisuudelle oli...mikä? Niitä ei luulisi kaivattavan ainoatakaan.

Onko kauppa vilpittömän mielen toimintaa? Kyllä siinä muuten voitontavoittelu niin raskaasti painaa, jottei v-sanaa kehtaa vakavalla naamalla kirjoittaa. Ja asianosainenkin puhuu omassa asiassaan; ehei, tämä ei ole neutraliteettiä nähnytkään. Portit on kuitenkin normalisoitu sekä elinkaaressakin löytyy – ainakin vielä toistaiseksi.

"Mahtoikohan Rai Suihkonen edes tietää moisia olevankaan? Kun se vain näkyy tekstistä, mitä tietää ja mitä ei."

Niin. Lieneköhän kameravalvontaa katsova älylaitteeseen hälyttävä tekoäly ole 20-luvun ”tuotesuojaportti”? Näin on julkisesta palvelusta luettu ja altistuttu hirveälle tunteensiirron vyörylle; kukaanhan ei valvonnasta tykkää ja jokatoisella on siitä kielteinen kokemus. Ajatteles; joku teki ihan epäilyttävän liikkeen kaupassa!

Sitä minä tässä vain bloggaan, että kuinka ihmeessä vailla turva-alan koulutusta ja välineitä oleva voi tuonkin ”hälytyksen” hoitaa? Portteihin sai sentään edes käsitutkan tai – ilman sitä – asiakasta voi liikutella eestaas haarukoidakseen aiheuttajaa. Kun mokomista aktivoitumisista kumpikaan ei ole ilmoitus rikoksesta!

En minä tyrmää anastusta varten kätketyn omaisuuden poispyytämistä ennen tekoa. Muistutanpa vain, että silloin on tiedettävä, osattava ja oltava välineet reagoida, jos tilanne karkaa täysin käsistä. Myyjien sekä kauppiaiden suorituskykyyn en usko tippaakaan; vartijoiden kanssa taas mennään – valitettavasti – täysin sattuman varassa.